a’b|lū *12 s abaluu ▫ lāpstiņa (anat.) 79.4 |
āina|kū *12 s heinakuu ▫ siena mēnesis |
āina|mǭ *12 s heinamaa ▫ pļava |
ažā|pū *12 s tarbepuu ▫ lietaskoks |
brī|mǭ *12 s sööt -i ▫ atmata - Brīmǭ, või ta i’z ūo jõvā pierāst? Sööt, kas see ei olnud hea pärast? ▫ Atmata, vai tā nebija labam nolūkam? 79.1
|
buks|pū *12 s pöök ▫ dižskābardis (Fagus sylvatica) EIIIf |
bulā|pū *12 s aialatt ▫ sētas lata, šķērskoki J13 |
bumbīer|pū *12 s pirnipuu ▫ bumbiere (Pyrus) EIIIg |
eļļ|pū *12 s õlipuu ▫ eļļaskoks EIIIf |
godā|mǭ *12 s asula, laager ▫ apmetne, nometne - Ta vȯ’ļ lieudõn grǭvõ kouvõs seļļiz sūo godāmǭ. Ta oli leidnud kraavi kaevates sellise sooasula. ▫ Viņš bija atradis, grāvi rokot, tādu purva apmetni. 152.1
|
gregā|mǭŗa|pū *12 s paakspuu ▫ krūklis (Rhamnus frangula ~ Frangula alnus) |
gummõ|pū *12 s kummipuu ▫ gumijkoks (Ficus elastica) |
ī’dõks|kūor|pū *12 s kuslapuu ▫ parastais sausserdis (Lonicera xylosteum) |
īrda|pū *12 s tarupuu, mesipuu ▫ biškoks = īrda, mie’d|pū- Päpmä’gsõ vȯ’ļ īrdapū. Päpmäel oli tarupuu. ▫ Mācītājkalnā bija biškoks. 79/9
|
ištīm|lū *12 s istmikuluu ▫ sēžas kauls (anat.) |
izā|mǭ *12 s isamaa ▫ tēvzeme - izāmǭdõ ārmaztõ isamaad armastada ▫ mīlēt tēvzemi; izāmǭ’zõ īedõ isamaale jääda ▫ palikt tēvzemē; izāmǭstõ la’ggõ isamaalt lahkuda ▫ šķirties no tēvzemes
|
jadā|mǭ *12 s rivimaa, võrgumaa ▫ jedu ievietošanas vieta |
jelāb|pū *12 s elupuu ▫ dzīvības koks, tūja (Thuja occidentalis) = tūja |
jougūd|sū *12 s jõesuu, suue ▫ grīva, upes ieteka SK |
jõugõ|mǭ *12 s liivamaa ▫ smilts zeme, smiltaine |
jõugõ|sä’v|mǭ *12 s liivsavimuld ▫ smilšmāla augsne |
jūrikš|kū *12 s jürikuu, aprill ▫ jurģu mēnesis, aprīlis 2L11 |
ka’ggõl|lū *12 s kaelaluu ▫ kakla skriemeļi (med.) 79.4 |
kakao|pū *12 s kakaopuu ▫ kakao koks (Theobroma cacao) EIIf |
kang|pūd *12 s pl kangaspuud ▫ aužamie stāvi, stelles (etn.) - kangpūḑi tī’edõ kangaspuid teha ▫ pagatavot stelles
- Tūo kangpūd tu’bbõ! Too kangaspuud tuppa! ▫ Ienes stelles istabā!
|
kap|lū *12 s terav luu lesta kõhuserval ▫ asa, liela asaka butes vēdera malā |
kä’d|nõtkõm|lūd *12 s pl randmeluud ▫ plaukstas pamatnes kauli (anat.) |
kī *12 s nastik ▫ zalktis (Natrix natrix) = vie’d|ūška |
kie’v|mǭŗa|pū *12 s lodjapuu, lumepallipõõsas ▫ irbene (Viburnum opulus) EIIIf |
kilg|lū *12 s küljeluu, ribi, roie ▫ riba = ribā|lū- Ta mūrdiz kilglū kațki. Ta murdis roide katki. ▫ Viņš salauza ribu. Ānda tuoizõn pierz, sit ī’ž leb kilglūd. Anna teisele perse, situ ise läbi küljeluude. ▫ Iedod otram pakaļu – dirs pats caur ribām.
|
kīndõr|bū *12 s küünarnukk ▫ elkonis - Āigiz immõr kīndõrpū, se u’m kīndõr pitkit. Mõõdeti [kangast] ümber küünarnuki, see on küünrapikkune. ▫ Mērīja [audumu] ap elkoni, tas ir olekts garumā. Ma rabīz eņtš kīndõrbū jarā. Ma lõin oma küünarnuki ära. ▫ Es sasitu savu elkoni. KK78b15; 79.3
|
kīndõr|bū|lū *12 s küünarluu ▫ elkoņa kauls (med.) E3 a> kīndõr|lū |
kīndõr|lū *12 s küünarluu ▫ elkoņa kauls (med.) |
kindž|mǭ *12 s põllumaa, künnimaa ▫ aramzeme 1Kr3.9 |
kiņdž|mǭ *12 s künnimaa, põllumaa ▫ aramzeme 1Kr3.9 |
kiņņõ|lū *12 s lõualuu ▫ žoklis (anat.) = kiņņõ, lȭga|lū |
kiršõ|pū *12 s kirsipuu ▫ ķirsis (Cerasus avium; Cerasus vulgaris) EIIIg |
kittõb|pūd *12 s pl küttepuud ▫ malka - Ma tī’eb kittõb pūḑi. Ma teen küttepuid. ▫ Es gatavoju malku. 86.52
|
koļļõ|lū *12 s kooljaluu ▫ miroņkauls |
kǭŗa|mǭ *12 s karjamaa ▫ ganības |
kõ’ddõr|lū *12 s kodarluu ▫ spieķkauls (anat.) |
kū *12 s
(a) kuu (taevakeha) ▫ mēness - pūol|kū poolkuu ▫ pusmēness
- nūoŗ kū noor kuu ▫ jauns mēness; tijā kū kuu loomine ▫ tukšs mēness; täuž kū täiskuu ▫ pilns mēness; vanā kū vana kuu ▫ vecs mēness
- Kū pāistab. Kuu paistab. ▫ Mēness spīd. Nūoŗ kū, ku īrgõb su’ggõ; vanā kū, ku īrgõb ku’llõ. Noor kuu, kui hakkab tekkima; vana kuu, kui hakkab kuluma. ▫ Jauns mēness, kad sāk rasties; vecs mēness, kad sāk dilt. KK78a71
(b) kalendrikuu ▫ mēnesis - janvār kū jaanuarikuu ▫ janvāra mēnesis
- Āigastõs u’m kakštuoistõn kūdõ. Aastas on kaksteist kuud. ▫ Gadā ir divpadsmit mēneši.
|
kūja|mǭ *12 s
(a) maismaa ▫ sauszeme - pi’ds kūjamǭdõ mööda maismaad ▫ pa sauszemi E IE
(b) mander ▫ cietzeme = vizā|mǭ |
kūjastõm|pū *12 s kuslapuu ▫ sausserdis (Lonicera xylosteum) |
kuldi|sū *12 s kuldsuu ▫ zeltamute |
kuo’d|mǭ *12 s kodumaa ▫ dzimtene |
labā|lū *12 s pöialuud ▫ pēdas kauls, pēdas skriemelis (anat.) E3A |
laigā|sū *12 s lõuapuu ▫ balamute |
lä’bḑi|lū *12 s abaluu ▫ lāpstiņa (anat.) E3A |
lī’edõ|pū *12 s lehtpuu ▫ lapu koks ≈ lī’ed|pū |
lī’ed|pū *12 s lehtpuu ▫ lapu koks ≈ lī’edõ|pū |
liepa|pū *12 s lepapuu ▫ alksnis (Alnus) = liepā |
linā|lū *12 s linaluu ▫ linu spaļi (etn.) |
lind|pū *12 s taru ▫ strops 79/9 |
lobā|sū *12 s lobasuu, lobamokk ▫ pļāpa |
lȭga|lū *12 s lõualuu ▫ žoklis (anat.) = kiņņõ|lū |
lȭinag|mǭ *12 s lõunamaa ▫ dienvidu zeme |
lū *12 s luu, kont ▫ kauls, asaka - lū ja nǭ’gõ luu ja nahk ▫ kauli un āda
- Amād lūd pȯ’ddõbõd. Kõik kondid valutavad. ▫ Visi kauli sāp. Se ä’b ūo mingi lūd murdtõb tīe. See ei ole mingi konte murdev töö. ▫ Tas nebūt nav tāds darbs, kas lauž kaulus.
|
lū|bē *12 s pahkluu ▫ potīte (anat.) |
lūod|pūd *12 s käärpuud ▫ šķērkoki ~ lūodõ|pūd |
lūozber|pū *12 s loorberipuu ▫ lauru koks (Laurus nobilis) EIIIf |
ma’gḑiz|kiršõd|pū *12 s maguskirsipuu ▫ saldais ķirsis (Cerasus avium) EIIIg |
mandõl|pū *12 s mandlipuu ▫ mandeļkoks (Amygdalus) |
mǟrga|mǭ *12 s kõdumuld ▫ trūdzeme E IVf |
mie’d|pū *12 s tarupuu, mesipuu ▫ biškoks = īrda, īrda|pū, |
mikīļ|kū *12 s mihklikuu, september ▫ Miķeļu mēnesis, septembris |
mirrõ|pū *12 s mürripuu ▫ mirres koks - Mirrõpū kazāb Ēgipts ja Arābijs. Mürripuu kasvab Egiptuses ja Araabias. ▫ Mirres koks aug Ēģiptē un Arābijā.
|
mirt|pū *12 s mürt ▫ mirte (Myrtus) EIIIf |
mǭ 1 *12 s
(a) maa, maapind ▫ zeme, zemes virsa - mier ja mǭ pǟl merel ja maal ▫ uz jūras un sauszemes; kabāl mǭdõ tükk maad ▫ gabals zemes; mǭdõ sǭņ jarā pa’llõ maani maha põleda ▫ nodegt līdz pamatiem [~ zemei]; mǭdõ je’llõ maad harida ▫ apstrādāt zemi; mǭsõ ma’ggõ maas lamada ▫ gulēt zemē; mǭstõ i’lzõ nustõ maast üles tõsta ▫ pacelt no zemes; mǭstõ i’lzõ sǭdõ maast üles saada ▫ tikt augšā no zemes KK78; 79/1
- Mä’d mǭ u’m sūr ja rikāz. Meie maa on suur ja rikas. ▫ Mūsu zeme ir liela un bagāta. Ne’iku mǭ palāb mi’n jālgad allõ, ne’i tǭ’b lǟ’dõ. Nagu maa põleb mu jalge all, nii tahan minna. ▫ Kā zeme deg zem manām kājām, tā gribu iet. Siedā ä’d līeda sa mǭ pǟl. Seda ei leia sa maa peal. ▫ Zemes virsū tu to neatradīsi. U’m võtāmõst duņtš mǭstõ i’lzõ, algõ ta pī’lõg mǭsõ. Peab võtma pussi maast üles, et see ei vedeleks maas. ▫ Jāpaceļ duncis no zemes, lai tas nestāvētu uz zemes. Sīen u’m je’lsõ mǭ jālgad allõ – ä’b ūo seļļi rištīng, kis pī’lõb kūož pǟl. Sellel on elus maa jalge all – ei ole selline inimene, kes seisab koha peal. ▫ Tam ir dzīva zeme zem kājām – nav tāds cilvēks, kas stāv uz vietas. KK78a37; KK77 a
(b) maa, muld ▫ zeme, augsne - mǭdõ kindõ maad künda ▫ art zemi; mǭdõ vä’gtõ maad väetada ▫ mēslot zemi; mǭ’zõ killõ maha külvata ▫ iesēt zemē; mǭ’zõ mattõ maha matta ▫ aprakt, apglabāt; mǭ’zõ pānda maha panna ▫ iedēstīt; mǭ si’zzõl stǭdõ maha istutada ▫ iestādīt zemē KK78b61
- Panāb na’ggõrd (~ sīpõld) mǭ si’zzõl. Pannakse kartulid (~ sibulad) maha. ▫ Iestāda kartupeļus (~ sīpolus). Võtāb na’ggiri mǭstõ i’lzõ . Võetakse kartuleid. ▫ Novāc kartupeļus. Võtāb bīetõd (~ strīnkõd) mǭstõ i’lzõ. Võetakse peedid (~ kaalikad) üles. ▫ Novāc bietes (~ kāļus). KK78b61
(c) maa, provints ▫ lauki, province - Mǭlõ ve’l u’m lūnda. Maal on veel lund. ▫ Laukos vēl ir sniegs. Mǭlõ ve’l lu’m katāb mǭdõ. Maal veel lumi katab maad. ▫ Laukos vēl sniegs sedz zemi.
|
mǭŗad|mǭ *12 s marjamaa ▫ ogulājs |
mudā|mǭ *12 s adruga väetatud maa ▫ ar jūras mēsliem mēslota zeme - Mudāmǭ āina ä’b ānda lūomõdõn joudõ. Adruga väetatud maa hein ei anna loomadele jõudu. ▫ Ar jūras mēsliem mēslotas zemes siens nedod lopiem spēku.
|
mūma|lū *12 s pindluu ▫ mazais liela kauls (anat.) E3A |
mustā|mǭ *12 s mustmuld ▫ melnzeme |
mustā|pippõrd|pū *12 s must piprapuu ▫ melno piparu koks |
mustā|pū *12 s eebenipuu ▫ melnkoks EIIIf |
nǟlga|mǭ *12 s näljamaa ▫ bada zeme, bada valstība - Sīebõd ne’iku nǟlgamǭst ulzõ tunnõd. Söövad nii kui näljamaalt välja tulnud. ▫ Ēd kā no bada valstības iznākuši. 85/8
|
nimmõ|lū *12 s niudeluu ▫ gūžas kauls (anat.) E3A |
nojā|pūd *12 s pl käsipuu, rinnatis ▫ margas = lēn- Pie’rrõ te’imõ nojāpūd ka kilgõ. Pärast tegime käsipuud ka külge. ▫ Pēc tam uztaisījām margas arī klāt. J14
|
nūoŗ|kū *12 s noorkuu ▫ jauns mēness |
o’v|pū *12 s okaspuu ▫ skujkoks EIIIf |
papā|mǭ *12 s kesa, sööt -i ▫ papuve = papov, pappov |
pappov|mǭ *12 s mustkesa ▫ melnā papuve = mustā|pappov |
pǟ|lū *12 s pealuu ▫ galvaskauss |
pē’gõd|pū *12 s sarapuu ▫ lazda (Corylus avellana) |
pī’lõg|pū *12 s harilik pihlakas ▫ pīlādzis (Sorbus aucuparia) = pī’lgõz |
pippõrd|pū *12 s piprapuu ▫ piparu koks - mustā|pippõrd|pū must piprapuu ▫ melno piparu koks; pu’nni|pippõrd|pū punane piprapuu ▫ sarkano piparu koks
|
pi’v|lūd *12 s pl kämblaluud ▫ plaukstas kauli (anat.) |
plēdõr|pū *12 s leedripuu ▫ plūškoks (Sambucus) |
plūmõ|pū *12 s ploomipuu ▫ plūme (koks) EIIIg≈ plūm|pū; = plūm (b) |
plūm|pū *12 s ploomipuu ▫ plūme (koks) EIIIg≈ plūmõ|pū; = plūm (b) |
pȯsk|lū *12 s põseluu ▫ vaiga kauls (anat.) 79/4 |
pū *12 s
(a) puu ▫ koks - šlīpõrd pūd liiprid ▫ gulšņi; pū la’ddõ grē’bõ puu otsa ronida ▫ uzrāpties koka galotnē; pū’zõ grēbõ puu otsa ronida ▫ uzrāpties kokā; pūḑi kazātõ puid kasvatada ▫ audzēt kokus; pūd vȯigtimi le’žgõlimiž sadamǭjālgab sǭņõ puude meritsivedu [~ ujutamine] lähima sadamalinnani ▫ koku pludināšana līdz tuvākajai ostas pilsētai E I
(b) küttepuu ▫ malka - rǭgõ|pū hagu ▫ žagari EIIIf
- pūḑi lǭ’gstõ puid lõhkuda ▫ skaldīt malku
|
pu’nni|pippõrd|pū *12 s punane piprapuu ▫ sarkano piparu koks |
pū’oj|mǭ *12 s põhjamaa ▫ ziemeļzeme, ziemeļvalsts |
pūol|kū *12 s poolkuu ▫ pusmēness |
pūom|pū *12 s jalakas ▫ parastā goba (Ulmus glabra) = pūom (a) |
raigā|lū *12 s reieluu ▫ augšstilba kauls (anat.) E3A |
raņț|pūd *12 s pl rangid ▫ sakas (etn.) = paļgõd- Mi’nnõn attõ ne’iku raņțpūd ka’ggõlõ pandõd. Mulle on nagu rangid kaela pandud. ▫ Man ir kā sakas kaklā uzliktas. KK77 a
|
ribā|lū *12 s ribi, roie ▫ riba (anat.) = kilg|lū, ribā |
rīnda|lū *12 s rinnak, rinnaluu ▫ krūškauls (anat.) E3A |
rišti|pū *12 s põikpuu ▫ šķērskoks, šķērsbaļķis EIIIf≈ rišt|pū |
rišt|lū *12 s ristluu ▫ krustu kauls (anat.) |
rišt|lūd *12 s pl ristluud ▫ krusti (anat.) - Rištlūd pȯ’ddõbõd. Ristluud valutavad. ▫ Krusti sāp.
|
rišt|pū *12 s ristpuu, põikpuu ▫ šķērskoks, šķērsbaļķis ≈ rišti|pū |
rǭgõ|pū *12 s hagu ▫ žagari E IA = rǭgõd |
rugā|mǭ *12 s kõrrepõld ▫ rugaine = rugā |
rūor|pū *12 s tüüripinn ▫ stūres kāts, pinne (mar.) = saps|pū, tīr|pūTL78b66 |
rūož|pū *12 s roosipuu ▫ rožu koks |
sadā|mǭ *12 s sadam ▫ osta |
sadām|sū *12 s sadamasuu ▫ priekšosta E IE |
saps|pū *12 s tüüripinn ▫ stūres kāts, pinne (mar.) = rūor|pū, tīr|pūKA78b78 |
sǟlga|lū *12 s selgroog ▫ mugurkauls 79/4> sǟlga|nugāŗ |
sǟr|lū *12 s sääreluu ▫ liela kauls (anat.) - piški sǟrlū pindluu ▫ mazais liela kauls; sūŗ sǟrlū sääreluu ▫ lielais liela kauls
|
sä’v|mǭ *12 s savimaa ▫ mālzeme |
se’ddõl|pū *12 s harilik kikkapuu ▫ segliņš (Euonymus europaeus L.) |
sī *12 s süü ▫ vaina - leb tä’m sī tema süü läbi ▫ viņa vainas dēļ; sīdõ tuoiz pǟlõ kīerõ süüd teise peale veeretada ▫ uzvelt vainu citam
- Mi’nnõn ä’b ūo mittõ ī’dtõ sīdõ. Mul pole ühtki süüd. ▫ Man nav nevienas vainas. KK77b
|
si’l|pū *12 s süllapuu ▫ mērkoks asu mērīšanai (etn.) *156.1/1 |
sindi||mǭ *12 s sünnimaa ▫ dzimtene |
sizāl|mǭ *12 s sisemaa ▫ iekšzeme |
sǭmal|sūo *12 s samblasoo ▫ sūnu purvs |
sū 1 *12 s suu ▫ mute - piški, knaš, immõrgoutlimi sū ne’iku pūmpar ouk väike ilus ümmargune suu nagu nööpauk ▫ maza, skaista, apaļa mute kā pogas caurums; sūr, laigā sū ne’iku krupān suur lai suu nagu kärnkonnal ▫ liela, plata mute kā krupim; sū vāldiņ ne’iku krupān suu lahti nagu kärnkonnal ▫ mute vaļā kā krupim; sū vāldiņ kūldõ suu ammuli kuulata ▫ klausīties ieplēstu muti; perīņ sūdo rõkāndõ suud mööda rääkida ▫ runāt pa prātam [~ pa mutei]; sūdõ andõ suud anda ▫ skūpstīt, dot mutes; sūdõ brūikõ suud pruukida ▫ palaist muti, brūķēt muti; sūdõ pi’ddõ suud pidada ▫ turēt muti; sūdõ vi’zzõ pānda suud kinni panna ▫ aizvērt muti; ī’dstõ sūstõ ühest suust ▫ vienā mutē; pi’vst sū’zõ je’llõ peost suhu elada ▫ dzīvot no rokas mutē; sūst sū’zõ suust suhu ▫ no mutes mutē; ä’b võtā mittõ sū’zõ ei võta suu sissegi ▫ ne mutē neņem; ma’gḑiz sūkõks sīedõ suure suuga süüa ▫ ēst ar gardu muti; pūol sūkõks poole suuga ▫ pusbalsī [~ ar pusi mutes]; ne’iku ī’dstõ sūstõ nagu ühest suust ▫ kā vienā mutē KK77 a; KK77b
- Sū īeb tȭlzaks. Suu muutub paksuks [~ nüriks] [toomingamarjadest]. ▫ Mute notirpst [no ievogām]. Sū jūokšõb vietā. Suu jookseb vett. ▫ Slienas tek. Sū lǟ’b ne’iku su’dmaļ. Suu käib [~ läheb] nagu veski. ▫ Mute strādā kā sudmalas. Ta rõkāndõb, nemē sū vǭ’tõb. Ta räägib nii, et suu vahutab. ▫ Viņš runā ar putām uz lūpām [~ ka mute puto]. Si’n u’m sū ne’iku sandrokkõ täuž. Sul on suu nagu putru täis. ▫ Tev mute ir kā pilna ar putru. Pidā sū vāldiņ, la’z kärmi tulgõ si’zzõl! Pea suu lahti, las kärbes tuleb sisse! ▫ Turi muti vaļā, lai muša ienāk iekšā! Pa’n sū vi’zzõ! Pane suu kinni! ▫ Aizver muti! Pidā sū vizās, kärmizt līndabõd si’zzõl! Pea suu kinni, kärbsed lendavad sisse! ▫ Turi muti ciet, mušas ielidos iekšā! Sū u’m vizās ne’iku pierz. Suu on kinni nagu perse. ▫ Mute ir ciet kā dibens. Alā sa ku’ltõ eņtš sū jarā, sū ju ka kulūb! Ära sa kuluta oma suud ära, suu ju ka kulub! ▫ Nenodeldē savu muti, mute jau arī dilst! Pidā eņtš sūdõ (~ kīeldõ)! Pea oma suu (~ keel)! ▫ Turi savu muti (~ mēli)! Ne rõkāndizt ne’iku ī’dstõ sūstõ. Nad rääkisid nagu ühest suust. ▫ Viņi runāja kā vienā mutē. Mis sa ajād eņtš sūstõ ulzõ! – Mis rištīng mõtlõb, siedā ä’b või a’mmõ rõkāndõ. Mis sa ajad oma suust välja! – Kõike, mida inimene mõtleb, ei või rääkida. ▫ Ko tu dzen no savas mutes ārā! – Ko cilvēks domā, to visu nevar runāt. Ta rõkāndiz pūol sūkõks, knappõ võiž mȯistõ, kūlõb set, ku bobīkšõb. Ta rääkis poole suuga, napilt võis mõista, kuuleb vaid, et pobiseb. ▫ Viņš runāja pusbalsī [~ ar pusi mutes], knapi varēja saprast, dzird tik, ka murmina. Se vȯļļi seļļi sūkõks naizpūoļi. See olevat selline suuga naisterahvas. ▫ Tā esot tāda mutīga sieva. Jõvā sū, se u’m sūŗ rõkāndiji. Hea suu, see on suur rääkija. ▫ Laba mute, tas ir liels runātājs. Kis u’m sūŗ rõkāndiji, pietāji, sīen u’m laigā sū. Kes on suur rääkija, valetaja, sel on lai suu. ▫ Kas ir liels runātājs, melis, tam ir plata mute. Kis rõkāndiz pǟgiņ, kītiztõ, ä’b ūo sū pǟlõ sa’ddõn. Kes rääkis palju, öeldi, ei ole suu peale kukkunud. ▫ Kurš daudz runāja, [par to] teica, [ka] nav uz mutes kritis. Se u’m mi’nnõn sū pie’rrõ – mis u’m kievāmstiz rõkāndõ. See on mulle suu järgi – mis on kerge rääkida. ▫ Tas ir man pa mutei – kas ir viegli runājams. KK77 a; KK78; 79/5
|
sū 2 *12 s suue, jõesuu ▫ grīva - Jo’ug sū u’m tõvā. Jõesuue on sügav. ▫ Upes grīva ir dziļa. E IC
|
su’g|pū *12 s sugupuu ▫ ciltskoks |
sūo *12 s soo ▫ purvs - sǭmal|sūo samblasoo ▫ sūnu purvs
- viksāaini sūo tarnasoo ▫ grīšļu purvs
- Pemp u’m pitkā ǭ’dõz sūo, ulātõb Īrast pigātagā Irē sǭņõ. Pemp on pikk ahas soo, ulatub Īrast peaaegu Irēni. ▫ Pemps ir garš šaurs purvs, sniedzas no Lielirbes gandrīz līdz Mazirbei.
|
škǟr|pūd *12 s pl käärpuud ▫ šķērkoki (etn.) |
tazā|mǭ *12 s tasandik ▫ līdzenums, līdzena vieta |
tē *12 s tee, teepuru ▫ tēja ≈ tēj |
tēj|pū *12 s teepuu ▫ tējas koks EIIIf |
ti’g|pū *12 s tugi, tugipuu ▫ balsts, stute EIIIf |
tīr|pū *12 s tüüripinn ▫ pinne, stūres kāts (mar.) = rūor|pū, saps|pū |
tǭla|kū *12 s
(a) talvekuu ▫ ziemas mēnesis
(b) jaanuar ▫ janvāris |
tsitron|pū *12 s sidrunipuu ▫ citronkoks (Citrus limon) EIIIf |
ūigma|lū *12 s häbemeluu ▫ kaunuma kauls (anat.) |
uļļi||mǭ *12 s välismaa ▫ ārvalsts L |
umārz|pū *12 s õunapuu ▫ ābele (Malus domestica) |
ū’oj|pū *12 s sarikas ▫ jumta spāre (etn.) |
ūška|mǭŗa|pū *12 s kuslapuu ▫ sausserdis (Lonicera) |
ūž||mǭ *12 s uudismaa ▫ neskarta zeme - ūdmǭsõ uudismaal ▫ neskartajā zemē
|
vakā|mǭ *12 s (Riia) vakamaa (0,372 ha) ▫ pūrvieta (0,372 ha) - Vakāmǭ – kakšsadā kakškimdõ vīž si’ļpūdõ, nul koma kuolmkimdõ seis hektarõ. Vakamaa – kakssada kakskümmend viis süllapuud, null koma kolmkümmend seitse hektarit. ▫ Pūrvieta – divsimt divdesmit piecas asis, nulle, komats, trīsdesmit septiņi hektāri. 152.1/2
|
vālga|mǭ *12 s valgma, kalasadam ▫ valgums, zvejas osta |
vändi|sū *12 s kõversuu ▫ greiza mute |
vepš|pūd *12 s viipsik ▫ tītava (etn.) |
vie’nnõn|lū *12 s laiskvorst ▫ sliņķis |
vīgõd|pū *12 s viigipuu ▫ vīģeskoks (Ficus carica) EIIIg |
vīļa|mǭ *12 s viljapõld ▫ druva KK78b25 |
vīļa|pū *12 s viljapuu ▫ augļukoks E I |
vīnõ|pū *12 s viinapuu ▫ vīnkoks (Vitis) EIIIg |
vizā|mǭ *12 s
(a) maismaa ▫ sauszeme
(b) mander ▫ cietzeme = kūja|mǭ |
vȭrõ|mǭ *12 adj võõramaa, võõramaine ▫ svešzemju- - vȭrõmǭ taim võõramaa taim ▫ svešzemju augs EA
|
võțīm|lū *12 s rangluu ▫ atslēgas kauls (anat.) - Võțīmlū ī’tõb rīndalū lä’bḑilūkõks. Rangluu ühendab rinnaku abaluuga ▫ Atslēgas kauls savieno krūšu kaulu ar lāpstiņu. EIIIa
|
zīedõ|pū *12 s laetala, aampalk ▫ griestu sija, vērbaļķis (etn.) = vǟr|baļk- Ne at ne zīedõpūd, kus la’ggõd at pǟlõ. Need on talad, kus lagi on peal. ▫ Tās ir tās griestu sijas, kur griesti ir virsū. 152.1/8
|
Bažā|sūo *12 Bažāsūo soo ▫ Bažu purvs (loc.) |
Dēņ|mǭ *12+ Taani ▫ Dānija (loc.) |
Engliš|mǭ *12+ Inglismaa ▫ Anglija (loc.) |
Ēsti|mǭ *12+ Eesti ▫ Igaunija (loc.) |
Grēkõ|mǭ *12+ Kreeka ▫ Grieķija (loc.) |
Īrõ|mǭ *12+ Iirimaa ▫ Īrija (loc.) |
Kīnõ|mǭ *12+ Hiina ▫ Ķīna (loc.) |
Krī’ev|mǭ *12+ Venemaa ▫ Krievija (loc.) |
Kurā|mǭ *12+ Kuramaa ▫ Kurzeme (loc.) ~ Ku’r|mǭ |
Leiš|mǭ *12+ Leedu ▫ Lietuva (loc.) ~ Leišõ|mǭ |
Leț|mǭ *12+ Läti ▫ Latvija (loc.) |
Pațīk|mǭ *12+ Oviši ▫ Oviši (loc.) |
Pūoļ|mǭ *12+ Poola ▫ Polija (loc.) |
Rabād|sūo *12 Rabādsūo soo ▫ Drabiņpurvs (loc.) |
Rūotš|mǭ *12+ Rootsi ▫ Zviedrija (loc.) |
Saksā|mǭ *12+ Saksamaa ▫ Vācija (loc.) |
Sǭr|mǭ *12+ Saaremaa ▫ Sāmsala, Sāremā sala (loc.) |
Sūomõ|mǭ *12 Soome ▫ Somija (loc.) |
Sūr|sūo *222 *12 Sūrsūo soo ▫ Dižpurvs (loc.) |
Tirk|mǭ *12+ Türgi ▫ Turcija (loc.) |
Tukā|mǭ *12+ Tukums ▫ Tukums (loc.) |
Vālda|krī’ev|mǭ *12+ Valgevene ▫ Baltkrievija (loc.) |
Vidū|mǭ *12+ Vidzeme ▫ Vidzeme (loc.) |