ištīm *154 s
(a) iste, istekoht ▫ sēdeklis, sēdvieta - ištīmõks rattõd istmega vanker ▫ rati ar sēdekli
- Võtā eņtšõn ištīm! Võta enesele istekoht! ▫ Apsēdies [~ Ieņem sēdvietu]! Ta āndiz mi’nnõn ištīmt. Ta andis mulle istet. ▫ Viņš iedeva man sēdvietu. Ra’jjõn u’m ištīm, nēļa jalgõ ja sǟlga tagān knõ’bbiļ. Toolil on iste, neli jalga ja selja taga seljatugi. ▫ Krēslam ir sēdvieta, četras kājas un aiz muguras atzveltne. 151.1
|
jetmõd *154 s pl jäänused ▫ atliekas - vanā mie’rkūolta jetmõd vana merekalda jäänused ▫ senā jūras krasta atliekas E IC
|
kikīm *154 s köidik, kütke ▫ saite - nī’emõ kikīm lehma köidik ▫ govs saite; nī’emõ kikmõ pānda lehma kütkesse panna ▫ piesiet govi
|
nūotõd|võțīm *154 s noodivõti ▫ nošu atslēga |
rattõd|ištīm *154 s vankriiste ▫ ratu sēdeklis - Se rattõd ištīm vȯ’ļ tī’edõd seļļizt rištä’bbiz pandõd vitsārōdadõks ja sīņõ pa’ņ seļļiz paḑā pǟlõ. See vankriiste oli tehtud selliste ristamisi pandud raudvitstega ja sinna pandi selline padi peale. ▫ Tas ratu sēdeklis bija taisīts no tādām krusteniski saliktām dzelzs vicām un uz tā lika tādu spilvenu virsū. 152.1/6
|
võțīm *154 s võti ▫ atslēga - vaški võțīm vaskne võti ▫ vara atslēga J5
|