airõ|lǭja *23 s sõudepaat ▫ airu laiva |
jadā|lǭja *23 s võrgupaat ▫ jedu laiva (mar.) |
kīmgõd|sǭja *23 s köömnesai ▫ ķimeņmaizīte |
kōp|lǭja *23 s prahipaat ▫ preču laiva (mar.) |
lǭja *23 s paat ▫ laiva - vie’da’lli lǭja allveepaat ▫ zemūdene; lǭja ma’g paadi magu ▫ laivas vēders TL78b65
- Se u’m lǭja. See on paat. ▫ Tā ir laiva. Lǭja upāndiz jarā, si’z ta lekš pū’ojõ. Paat uppus ära, niisiis ta läks põhja. ▫ Laiva noslīka, tātad tā nogāja dibenā. Lǭjadõks vīdõt u’m viļļõ sīņõz ja lǭḑtõd kuoigīz. Paatidega on viidud vilja sinna ja laaditud laevadesse. ▫ Ar laivām turp ir vesta labība un iekrauta kuģos. 152.2/11; KK78b49
|
mie’r|lǭja *23 s luup ▫ jūras laiva |
mī’nõ|lǭja *23 s miinipaat ▫ mīnu laiva (mar.) |
motōr|lǭja *23 s mootorpaat ▫ motorlaiva - E’žmõks Sīkrõgõl motōrlaijḑi vȯ’ļ veiti. Enne oli Sīkrõgis mootorpaate vähe. ▫ Sākumā Sīkragā bija maz motorlaivu. Pizās vȯ’ļ kuolm motōrlaijõ. Pizās oli kolm mootorpaati. ▫ Miķeļtornī bija trīs motorlaivas.
|
pūd|lǭja *23 s halupaat ▫ dižlaiva, malkas laiva (mar.) = sūr|lǭja- Vanātǭțin u’m vȯnd pūdlǭja. Vanaisal oli olnud halupaat. ▫ Vectēvam ir bijusi dižlaiva. Mv
|
puŗŗõ|lǭja *23 s purjepaat ▫ buru laiva |
sǭja *23 s sai ▫ baltmaize - Ǟma ūdõb saijõ. Ema küpsetab saia. ▫ Māte cep baltmaizi.
|
spek|sǭja *23 s pekisai ▫ speķa pīrādziņš |
sūr|kabāl|lǭja *23 s suurtükipaat ▫ liegaballaiva E IE |
sūr|lǭja *23 s halupaat ▫ dižlaiva, malkas laiva (mar.) = pūd|lǭja- Ta vȯstīz tallõ mõtsāst pūḑi ja sõ’vvõ vīž nänt eņtš sūrlǭjaks mū’zõ pūolõ jarā mīmõ. Ta ostis talvel metsast puid ja suvel viis need oma halulaevaga mujale müügiks [~ müüa]. ▫ Viņš ziemā pirka no meža malku un vasarā ar dižlaivu veda to uz citurieni pārdot. JL88
|
vadā|lǭja *23 s noodapaat ▫ vada laiva (mar.) |
ve’jdõb|lǭja *23 s kalapaat ▫ zvejas laiva |
vǭja 1 *23 s
(a) vaev ▫ pūles - vaijõ nǟ’dõ vaeva näha ▫ pūlēties
(b) piin ▫ mokas - vaijõ tī’edõ vaeva või tüli teha ▫ nomocīt
|
vǭja 2 *23 s mäda ▫ strutas |
vǭjad *23 s pl sünnitusvalud ▫ dzemdību sāpes Mk13 |