ä’b|lõpsnā *42 adj ebalahke, ebasõbralik ▫ nelaipns - Ä’blõpsnā rištīngõks u’m lǟlam ku’bsõ je’llõ. Ebalahke inimesega on raske koos elada. ▫ Ar nelaipnu cilvēku ir grūti sadzīvot. Pe’rnai vȯ’ļ ä’blõpsnā mi’n vastõ. Perenaine oli ebasõbralik minu vastu. ▫ Saimniece bija nelaipna pret mani.
|
| ețkā *42 s äädikas ▫ etiķis EIII G |
jatkā *42 s ühendus, liiklus ▫ satiksme > ī’timi- Jatkā pi’ds mǭ riekīdi vȯ’ļ vä’ggi lǟlam. Ühendus mööda maateid oli väga raske. ▫ Satiksme pa zemes ceļiem bija ļoti grūta. Pǟmiz jatkās kȭlbatiz vie’d riekīdi. Peamiseks ühenduseks kasutati veeteid. ▫ Galvenokārt satiksmei izmantoja ūdensceļus. E IE
|
kālka|tsepļā *42 s lubjaahi ▫ kaļķu ceplis - Rāndas kālkatsepļõ ä’b ūo. Rannas lubjaahju ei ole. ▫ Jūrmalā kaļķu cepļa nav.
|
kațļā *42 s katel ▫ katls - Padā sūoimõb kațļõ, ī’tiz mustād mȯ’lmõd. Pada sõimab katelt, samad mustad mõlemad. ▫ Pods lamā katlu, abi vienlīdz melni.
|
kestā *42 s
(a) kest ▫ čaula
(b) puutüve kooreta väliskülg ▫ koka serdes ārmala bez mizas |
| kilāliz|lõpsnā *42 adj külalislahke ▫ viesmīlīgs 86.48 |
| krețļā *42 s sari vilja tuulamiseks ▫ kretulis (etn.) |
| kūora|sastā *42 s kõrvavaik ▫ auss sērs |
kuplā *42 adj kahar, tihe ▫ kupls - sūŗ kuplā pū suur kahar puu ▫ liels, kupls koks KK78a58
|
| kutškā *42 s kutsikake ▫ kucēntiņš 74.30 |
| lastā *42 s adrahõlm, adralusikas ▫ vērstuve (etn.) 79/7 |
liegā|rastā *42 s kuldnokk ▫ melnais strazds (Sturnus vulgaris) - liegārastā, kīen tīeb lindbūdidi kuldnokk, kellele tehakse linnupuure ▫ melnais strazds, kuram taisa putnu būrus 85/4
|
liskā *42 s loogused (kahest lookjast puust ja nöörist kandevahend) ▫ nozis, nesamie (etn.) - Liskõ panāb vȱlgõd, āinad, krouvõb liskā tǟdõks. Loogustesse pannakse õled, heinad, laotakse loogused täis. ▫ Nozī liek salmus, sienu, pielādē nozi pilnu. KK78a69
|
lõpsnā *42 adj lahke ▫ laipns - Vȯlgid ne’i lõpsnā! Olge nii lahke! ▫ Esiet tik laipns!
|
maksā *42 s
(a) maks -a ▫ aknas (anat.) - pī’emdõ maksā pehme maks ▫ mīkstas aknas 79/5
(b) kops ▫ plaušas (anat.) >tä’v |
| matkā *42 s reis, matk ▫ ceļojums |
miklā *42 adj niiske ▫ mikls, mitrs - miklā pū niiske puu ▫ mikls koks KK78b44
|
mõtsā *42 s mets ▫ mežs - Mä’d mǭs u’m pǟgiņ mõtšti. Meie maal on palju metsi. ▫ Mūsu zemē ir daudz mežu. Ne tīed attõ tikkiž lǟ’nõd mõtsõ. Need tööd on kõik läinud metsa. ▫ Tie darbi visi ir bijuši veltīgi [~ aizgājuši mežā]. KK77 a
|
mustā *42 adj
(a) must (värv) ▫ melns - ne’i mustā kui īe nii must kui öö ▫ tik melns kā nakts; ne’i mustā ku si’ž (~ ku pū kittõd si’ž) nii must kui süsi (~ kui puupõletamise süsi) ▫ tik melns kā ogles (~ kā kokogle); mustā ne’iku kūoršnigpū’stiji must nagu korstnapühkija ▫ melns kā skursteņslauķis; mustā ne’iku padā pierā must kui pajapõhi ▫ melns kā poda dibens KK77 a; KK78a21; KK77
- Ta i’z rõkānd i’z mustõ i’z valdõ. Ta ei lausunud musta ega valget. ▫ Viņš neteica ne melnu, ne baltu.
(b) must, ebapuhas ▫ netīrs - mustād kädūd mustad käed ▫ netīras rokas; mustād ǭ’rõnd must pesu, riided ▫ netīra veļa, drēbes
|
nipstā *42 s liige ▫ loceklis = nõtkõm- Ne amā eņtš aim nipstād a’bkõks tīedslizt nēḑi. Nad töötlesid neid kogu oma pere liikmete abiga. ▫ Viņi ar visu savu ģimenes locekļu palīdzību apstrādāja tās. EID
|
| oudõn|kostā *42 s põõnaja ▫ guļava |
| paskā *42 s pask ▫ mēsls, mēsli |
pitkā *42 adj pikk ▫ garš - ne’i pǭrkimdõ tsentimettõrt pitkā nii paarkümmend sentimeetrit pikk ▫ tā pārdesmit centimetrus garš ; pitkā rištīng pikk inimene ▫ garš cilvēks; pitkāks ka’zzõ pikaks kasvada ▫ izaugt garam; pitkāks vie’nnõ pikaks venida ▫ izstiepties garam; pitkāks vie’ntõ pikaks venitada ▫ izstiept garu; ilmõ pitkõ rõkkõ ilma pikema jututa ▫ bez garām runām; pitkõ na’nnõ nä’gțõ pikka nina näidata ▫ parādīt garu degunu; sūŗ pitkā rištīng ne’iku kȭvaz suur pikk inimene nagu kask ▫ liels, garš cilvēks kā bērzs; pitkā ka’zzõks pikakasvuline ▫ gara auguma 151.1/19
|
| rastā *42 s rästas, künnirästas ▫ strazds |
restā *42 s rest (kanga ülejääk) ▫ auduma atgriezums - Būoḑš vȯ’ļtõ restūd mīdõb. Poes olid restid müügil. ▫ Veikalā bija atgriezumi pārdošanā.
|
riestā *42 s trell, rest ▫ restes = rest, restūd- Lä’bbõn saitõ pandõd riestād je’ddõ. Aknale pandi trellid ette. ▫ Logiem priekšā tika pieliktas restes.
|
sastā *42 s vaik ▫ sērs, sveķi - kūora|sastā kõrvavaik ▫ ausu sērs
|
sõbrā *42 s sõber ▫ draugs - Sõbrā sõ’brõ kunāid ä’b u’n. Sõber sõpra kunagi ei unusta. ▫ Draugs draugu nekad neaizmirst. JL91
|
šlaktā *42 s lihunik ▫ miesnieks, slakteris - Šlaktād ra’ļļizt vȯ’zzõ. Lihunikud raiusid liha. ▫ Miesnieki cirta gaļu.
|
tȭra|tsepļā *42 s tõrvaahi ▫ darvas ceplis - tȭratsepļõ kittõ tõrvaahju kütta ▫ kurināt darvas cepli; tȭratsepļõ lǭțõ tõrvaahju laadida ▫ piekraut darvas cepli
- Pigā jegā perīmī’en vȯ’ļ tȭratsepļā. Peaaegu igal peremehel oli tõrvaahi. ▫ Gandrīz katram saimniekam bija darvas ceplis.
|
trapšā *42 adj pude, rabe ▫ drupans - Gregāmǭŗapū u’m vä’ggi seļļi trapšā pū. Paakspuu on väga selline rabe puu. ▫ Krūklis ir tāds ļoti drupans koks. 86b26
|
tsepļā *42 s ahi, põletusahi ▫ ceplis - tȭra|tsepļā tõrvaahi ▫ darvas ceplis; kālka|tsepļā lubjaahi ▫ kaļķu ceplis
|
| viksā *42 s tarn ▫ grīslis (Carex) = kušt|āina, vigā|āina |
