ēļ *215 s
(a) hääl ▫ balss - ja’mdi ēļ jäme hääl ▫ rupja balss; sieldõ ēļ hele hääl ▫ skaidra balss; kūlõb īeldõ kuuleb häält ▫ dzird balsi
- Ēļ kilūb. Hääl kõlab. ▫ Balss skan. Ēļ u’m vizās. Hääl on ära. ▫ Balss ir ciet. Ta nustāb eņtš ēļ i’lzõ, ku u’m kõ’zzi. Ta tõstab oma häält, kui on vihane. ▫ Viņš paceļ savu balsi, kad ir dusmīgs. Īeldõ ä’b ūo, sa ūod kīlmatõn. Häält ei ole, sa oled külmetanud. ▫ Balss nav, tu esi saaukstējies. Ne lōlizt pǟgiņ īeldkõks. Nad laulsid mitmel häälel. ▫ Viņi dziedāja daudzbalsīgi. KK77a; EH74.16
(b) heli ▫ skaņa - kīelad ēļ kellade heli ▫ zvanu skaņa
|
gorā *39 adj hästi madal (hääl) ▫ ļoti zema (balss) - gorā ēļ hästi madal hääl ▫ ļoti zema balss 84.1
|
ja’mdi *201 adj
(a) jäme ▫ rupjš - ja’mdi lānga jäme lõng, niit ▫ rupja dzija; ja’mdi ēļ jäme hääl ▫ rupja balss; ja’mdid jo’vd jäme jahu ▫ rupji milti; ja’mdid sõnād jämedad sõnad ▫ rupji vārdi
(b) jäme, paks ▫ resns = ja’mdõ- ja’mdi rištīng paks inimene ▫ resns cilvēks ja’mdi pū jäme puu ▫ resns koks
|
ja’mdõ *119 adj
(a) jäme ▫ rupjš - ja’mdõ ēļ jäme hääl ▫ rupja balss
(b) jäme, paks ▫ resns = ja’mdi- ja’mdõ pū jäme puu ▫ resns koks; ja’mdõ rištīng paks inimene ▫ resns cilvēks; ja’mdõ vī’mõ jäme vihm ▫ lietus ar lielām lāsēm KK77
- Mīez u’m seļļi ja’mdõ ne’i ku drank. Mees on selline paks nagu aam [~ praak]. ▫ Vīrs ir tāds resns kā muca [~ kā brāga]. Rištīng u’m ja’mdõ ne’i ku vȯ’lpit. Inimene on paks nagu õlletõrs. ▫ Cilvēks ir resns kā alus muca. KK77a
|
ka’rdi 3 *201 adj
(a) kare ▫ raupjš - ka’rdid kädūd karedad käed ▫ raupjas rokas; ka’rdi pīnda kare pind ▫ nelīdzena virsma
(b) karm ▫ skarbs, bargs - ka’rdi ēļ karm hääl ▫ skarba balss; ka’rdi mie’r karm meri ▫ skarba jūra; ka’rdi rištīng karm inimene ▫ skarbs cilvēks
(c) karge ▫ dzestrs - ka’rdi tūļ karge tuul ▫ dzestrs vējš
|
ki’ldzi *201 adj
(a) kile, läbilõikav (häälest) ▫ spalgs - ki’ldzi ēļ terav hääl ▫ spalga balss; kildzi kīela läbilõikav kell ▫ spalgs zvans
(b) vali ▫ skaļš - ki’ldzi ēļ vali hääl ▫ skaļa balss
|
līebzi *199 adj leebe ▫ maigs, mīlīgs - Jemān u’m līebzi ēļ. Emal on leebe hääl. ▫ Mātei ir maiga balss. Āiga īeb līebziks. Ilm läheb leebeks. ▫ Laiks kļūst mīlīgs.
|
madāli *200 adj madal ▫ zems - madāli āina madal rohi ▫ zema zāle; madāli kūož madal koht ▫ zema vieta; madāli pū madal puu ▫ zems koks; madāli ēļ madal hääl ▫ zema balss; madāli ve’ž madal vesi ▫ sekls ūdens
|
nutāji *186 s
(a) hüüdja ▫ saucējs - nutājiz ēļ kǭgars hüüdja hääl kõrbes ▫ saucēja balss tuksnesī
(b) (murru) nimetaja ▫ saucējs (mat.) |
pī’emdõ *119 adj pehme ▫ mīksts - pī’emdõ ēļ pehme hääl ▫ maiga balss; pī’emdõ āiga pehme ilm, kliima ▫ mīksts laiks; pī’emdõ sidām pehme süda ▫ mīksta sirds
|
pīentõ *118 s peen, peenike ▫ smalks, tievs = pīenti- pīentõ ēļ peen hääl ▫ smalka balss; pīentõ lānga peen lõng ▫ smalka dzija; pīentõ maits peen maitse ▫ smalka gaume; pīentõ pū peen puu ▫ tievs koks; pīentõ tīe peen töö ▫ smalks darbs; pīentõ vī’mõ peen vihm ▫ smalks lietus; pīenõd sūormõd peened sõrmed ▫ tievi pirksti ~ smalki pirksti; pīentõks ȭŗõ peeneks hõõruda ▫ smalki saberzt; pīenõks tempõ peeneks tampida ▫ sasmalcināt; pīentõ pǟl täpselt ▫ precīzi KK78
|
sieldi *199 adj
(a) valge, helge ▫ gaišs - sieldi pǟva valge päev ▫ gaiša diena; sieldi tu’lbi helge tulevik ▫ gaiša nākotne
(b) selge, hele ▫ skaidrs - sieldi ēļ selge hääl ▫ skaidra balss; sieldi tǭvaz selge taevas ▫ skaidras debesis
|
va’imi *201 adj
(a) terav ▫ ass, griezīgs - va’imi põzāg terav puru ▫ asas šķembas
- Pi’ņņõn at piškizt va’imizt ambõd ne’iku kirrõd. Koeral on väiksed teravad hambad nagu kirved. ▫ Sunim ir mazi asi zobi kā cirvji. Va’imi veis, lāška nai. Terav nuga, laisk naine. ▫ Ass nazis, slinka sieva. KK77 a; KK78a2
(b) läbilõikav, räige ▫ spalgs, griezīgs - va’imi ēļ läbilõikav hääl ▫ spalga balss
|
vȱrna *46 adj mahe, õrn ▫ maigs, liegs - vȱrna sieldõm mahe valgus ▫ maiga gaisma; vȱrna ēļ mahe hääl ▫ maiga balss; vȱrna tūļ mahe tuul ▫ liegs vējš
|
