bēkšõ ¤55 vi määgida, mökitada ▫ blēt - Lambõn võiks kītõ „bēkšõ”, või tikān. Lambast võiks öelda „määgida”, või kitsest. ▫ Par aitu varētu teikt „blēt”, vai kazu. *156.1
|
glä’ndõz *182 s loru ▫ mūlāps, nejēga - Glä’ndõz u’m seļļi, võib kītõ pī’emdi; mittõ midāgõst ä’b või; ta midēgõst tī’eb, si’z sīestõ mitmidēgõst sǟ’l ä’b tu’l ulzõ. Loru on selline, võib öelda pehme; mitte midagi ei või; ta teeb midagi, siis sellest mitte midagi seal ei tule välja. ▫ Mūlāps ir tāds, var teikt mīksts; neko nevar; viņš kaut ko dara, tad no tā nekas nesanāk. 86b10
|
irdzi *199 adj tavaline, lihtne ▫ parasts, vienkāršs - Võib kītõ irdziz formõks. Võib öelda lihtvormiga. ▫ Var izteikt ar vienkāršo formu. K91
|
je’ddõ 1 adv ette ▫ priekšā (virziens) - je’ddõ joudõ ette jõuda ▫ aizsteigties priekšā; je’ddõ kandõ ette kanda ▫ ziņot; je’ddõ kītõ ette öelda, dikteerida ▫ teikt priekšā, diktēt; je’ddõ lu’ggõ ette lugeda ▫ lasīt priekšā; je’ddõ nǟ’dõ ennustada ~ ette näha ▫ paredzēt; je’ddõ pānda ette panna, välja pakkuda ▫ likt priekšā; ibīzt je’ddõ pānda hobust ette panna (rakendada) ▫ iejūgt zirgu; je’ddõ tūlda ette tulla ▫ gadīties; je’ddõ vaņtlõ ette vaadata ▫ uzmanīties; je’ddõ võttõ ette võtta ▫ uzņemties
- Tulgid je’ddõ! Tulge ette! ▫ Nāciet priekšā!
|
je’ddõ|pē’ḑõn adv
(a) edasi, ettepoole ▫ tālāk, uz priekšu - je’ddõpē’ḑõn-tā’gižpē’ḑõn edasi-tagasi ▫ turp un atpakaļ; ja ne’i je’ddõpē’ḑõn ja nii edasi ▫ un tā tālāk; je’ddõpēḑõn kītõ edasi öelda; ennustada ▫ pateikt tālāk; pareģot, prognozēt; je’ddõpēḑõn lǟ’dõ edasi minna, edeneda ▫ iet uz priekšu, attīstīties; je’ddõpē’ḑõn likkõ edasi lükata ▫ stumt uz priekšu ~ atlikt; je’ddõpē’ḑõn oppõ edasi õppida ▫ mācīties tālāk; je’ddõpē’ḑõn pä’zzõ edasi jõuda ▫ tikt uz priekšu
- I’bbi lǟ’b je’ddõpē’ḑõn. Hobune läheb edasi ▫ Zirgs iet uz priekšu. Ma vaņtlõb je’ddõpēḑõn. Ma vaatan ettepoole. ▫ Es raugos uz priekšu. KK78a38
(b) edaspidi ▫ turpmāk - Je’ddõpē’ḑõn ma līb kovālim. Edaspidi ma olen targem. ▫ Turpmāk būšu gudrāks.
|
jegā|ikš *217 pn igaüks, iga ▫ ikviens, katrs - Jegāikš lekš eņtš riekkõ. Igaüks läks oma teed. ▫ Katrs gāja savu ceļu. Jegāikš kāndab eņtš kāndamtõ, jegāikš viedāb eņt viedāmtõ. Igaüks kannab oma kandamit, igaüks veab oma koormat. ▫ Ikviens nes savu nesumu, ikviens velk savu vezumu. Jegāī’dõn u’m kāndamõst eņtš rištõ. Igaüks peab kandma oma risti. ▫ Katram savs krusts jānes. Sugīd ä’b või kītõ, mingi kūož jegāikš u’m. Sugugi ei või öelda, mis koht ükski neist on. ▫ Nemaz nevar pateikt, kura vieta katra no tām ir. Jegāikš lūomõz tabārõks kāitsõb kärmiži. Iga loom sabaga hoiab eemal kärbseid. ▫ Katrs dzīvnieks ar asti gaiņā mušas. Jegāī’ds tīesõ u’m vi’gḑi. Igas töös on vigu. ▫ Katrā darbā ir kļūdas. J21; KK78a68; J4
|
jõvā *19 adj
(a) hea ▫ labs - jõvā mīelkõks hea meelega ▫ labprāt; jõvā vȯn pǟl hea õnne peale ▫ uz labu laimi; jõvāks kītõ heaks kiita ▫ atzīt par labu ~ akceptēt; jõvāks pi’ddõ heaks pidada ▫ uzskatīt par labu; jõ’vvõ tī’edõ head teha ▫ darīt labu; jõ’vāks võttõ heaks võtta ▫ ņemt par labu J3
- Vȯ’l sa jõvā! Ole hea! ▫ Esi labs! Jõ’vvõ riekkõ! Head teed! ▫ Laimīgu ceļu! Jõ’vvõ tīeratõ! Head tervist! ▫ Labu veselību! Rištīng u’m jõvā ne’i ku pešlinki. Inimene on hea nagu pääsuke. ▫ Cilvēks ir labs kā bezdelīga. Se ä’b tūo jõ’vvõ. See ei too head. ▫ Tas labu nenesīs. Āndiztõ jõ’vvõ jo jõ’vvõ. Anti heast veel paremat. ▫ Deva to labāko. Võtā jõ’vāks siedā, mis ma si’nnõn sǭtõb. Võta heaks seda, mis ma sulle saadan. ▫ Ņem par labu to, ko es tev sūtu. KK77a; KK34II
(b) parem, parempoolne ▫ labais, labās puses - jõvā ke’ž parem käsi ▫ labā roka; jõvā pūol parem pool ▫ labā puse
- Ligīd jõ’vvõ kätā! Minge paremat kätt! ▫ Ejiet pa labi! Ma lǟ’b jõ’vvõ kä’ddõ (~ jõ’vvõ pūolõ). Ma lähen paremat kätt (~ paremale poole). ▫ Es eju pa labi (~ uz labo pusi). Būoḑ u’m jõvās kä’ds (~ jõvās pūols). Pood on paremat kätt (~ paremal pool). ▫ Veikals ir pa labi (~ labajā pusē). Ma tu’ļ jõvāst kä’dst (~ jõvāst pūolstõ). Ma tulin paremalt käelt (~ paremalt poolt). ▫ Es nācu no labās puses. KK78a38
|
kärmi *199 s kärbes ▫ muša - sitā|kärmi sitakärbes ▫ mēslu muša; tubā|kärmi toakärbes ▫ istabas muša; vȯzā|kärmi lihakärbes ▫ gaļas muša
- mõltsi kärmi roheline kärbes ▫ zaļā muša
- Kärmiži ajād pǟ’zõ, tǭ’d kītõ, mis ä’b ūo. Ajad kärbseid pähe, tahad öelda, mida pole. ▫ Stāsti muļķības [~ dzen mušas galvā], gribi pateikt, kā nav. Ta ä’b tī’e mittõ kärmizõn vi’ggõ. Ta ei tee kärbselegi liiga. ▫ Viņš pat mušai nedara pāri. Mingi kärmi sīnda jāmstiz? Milline kärbes sind hammustas? ▫ Kāda muša tev iekodusi? KK77a
|
kītõ ¤53 vt
(a) öelda ▫ teikt, sacīt - tā’giž kītõ ära öelda ▫ atteikt; ulzõ kītõ välja öelda ▫ izteikt; vastõ kītõ vastata ▫ atbildēt; ä’b kīt ä’b kuijõ, ä’b kažīzt ei ütle ei kuiva ega märga ▫ nesaka ne sausu, ne slapju; ä’b kīt ä’b mustõ, ä’b valdõ ei ütle ei musta ega valget ▫ nesaka ne melnu, ne baltu KK77a
- Ma kīt, ma tīedab, ku ro’vzt tǟnda nutīzt ka Dēvit jǭraks. Ma ütlen, ma tean, et inimesed kutsusid seda ka Dēvitjärveks. ▫ Es saku, es zinu, ka cilvēki sauca to arī par Dieviņezeru. Sa kītõd tä’mmõn sū’zõ. Sa ütled talle suu sisse. ▫ Tu saki viņam acīs [~ mutē]. Ta pǟgiņ kītõb. Ta palju lobiseb. ▫ Viņš daudz pļāpā. 152.2; KK77b
(b) kiita ▫ slavēt - Ta kītiz ēņtšta kovālõks. Ta kiitis ennast targaks. ▫ Viņš teica sevi gudru [esam].
(c) märkida, väljendada ▫ paust - Pu’nni kik katūks pǟl – se kītõb tu’lka’jjõ. Punane kukk katuse peal – see väljendab tulekahju. ▫ Sarkans gailis uz jumta – tas pauž ugunsgrēku. K34II11
|
kȭrdastiz adv lihtsalt ▫ vienkārši - Loptātizmõ siedā tī’edõ kȭrdastiz o-kõks. Otsustasime seda [märkimist] teha lihtsalt o-ga. ▫ Nolēmām to [atzīmēšanu] darīt vienkārši ar „o”. Vȯlks võind kītõ kȭrdastiz. Oleks võinud öelda lihtsalt. ▫ Būtu varējis pateikt vienkārši. K87; K91
|
kū’oḑõn 1 adv
(a) otse ▫ taisni - Ligīd kū’oḑõn! Minge otse! ▫ Ejiet taisni! Lǭja īrgõb lǟ’dõ kū’oḑõn merkõn pǟlõ. Paat hakkab minema otse märgi peale. ▫ Laiva sāk iet taisni uz mērķi. J21
(b) just, lausa ▫ tieši, taisni - kū’oḑõn ne’i just nii ▫ tieši tā; kū’oḑõn nemē justkui ▫ tieši kā; kū’oḑõn siļmõz kītõ otse näkku öelda ▫ pateikt tieši acīs; kū’oḑõn si’z just siis ▫ tieši tad; kū’oḑõn vastõpē’ḑõn otse vastupidi ▫ tieši otrādi J23
- Kū’oḑõn tämpõ ta i’z tu’l. Just täna ta ei tulnud. ▫ Tieši šodien viņš neatnāca. Kū’oḑõn sīepierāst ma tu’ļ. Just sellepärast ma tulin. ▫ Tieši tādēļ es atnācu. Tä’m nai u’m kū’oḑõn šizofrēnik. Tema naine on lausa skisofreenik ▫ Viņa sieva ir taisni šizofrēniķe. 152.2
|
kūož *143 s koht ▫ vieta - je’ltõb|kūož elukoht ▫ dzīvesvieta; tīe|kūož töökoht, ametikoht ▫ darbavieta
- kūožõ andõ aset anda ~ kohta anda ▫ dot vietu; kūožõ nä’gțõ kohta näidata ▫ ierādīt vietu; kūožõ vaļmõks vaņtlõ kohta valmis vaadata ▫ izraudzīties vietu; mittõ kažīzt kūožõ ä’b īe ei jää märga kohtagi ▫ nepaliek ne slapja vieta KK77 a
- Ta u’m eņtš kūož lieudõn. Ta on oma koha leidnud. ▫ Viņš ir atradis savu vietu. Kīen vȯ’ļ jõvā kūož, ta võiž kītõ, ku mi’nnõn u’m lem kūož. Kellel oli hea koht, see võis öelda, et mul on soe koht. ▫ Kam bija laba vieta, tas varēja teikt, ka man ir silta vieta. Ä’b ūo kūožo, kus pǟ pānda. Ei ole kohta, kuhu pea panna. ▫ Nav vietas, kur nolikt galvu. Ta nä’gțiz mi’n kūožõ. Ta näitas minu kohta. ▫ Viņš ierādīja manu vietu. Ma vaņtliz eņtšõn kūož vaļmõks. Ma vaatasin enesele koha valmis. ▫ Es nolūkoju sev vietu. Mi’nnnõn ä’b ūo ne’i je’n kūožõ, kus võib jālga pānda. Mul ei ole nii palju ruumi, kuhu võib jala panna. ▫ Man nav tik daudz vietas, kur var kāju nolikt. Ta u’m sõzārõn jemā kūõžõs. Ta on õele ema asemel. ▫ Viņa ir māsai mātes vietā. KK77 a; KK77b; KK78
|
mingi 3 *199 pn mis ▫ kas, kurš - Sugīd ä’b või kītõ, mingi kūož jegāikš u’m. Sugugi ei või öelda, mis koht ükski [neist] on. ▫ Nemaz nevar pateikt, kura vieta katra [no tām] ir. J21
|
mīr *125 s
(a) müür ▫ mūris - nēļakantlimi mīr neljakandiline müür ▫ četrstūrains mūris KK34I1
(b) poost, jäävall rannas ▫ ledus valnis jūrmalā - Mie’rnaigās, si’z ku ve’ž īrgõb kilmõ, si’z sugūb mīr; se u’m seļļi kuordõ, võib kītõ nemē mīr – seļļi jeikõks a’jtõd, ku jei īrgõb mie’rnaigās kilmõ ja lāinõd ī’dtõkabāl ētabõd vietā pǟlõ, se tegīž kīlmab vi’zzõ. Mere ääres, siis kui vesi hakkab külmuma, siis tekkib poost; see on selline kõrge, võib öelda, nagu müür – selline jääga aetud, kui jää hakkab mere ääres külmuma ja lained ühtlugu heidavad vett peale, see külmub kinni. ▫ Pie jūras, kad ūdens sāk sasalt, tad rodas mūris; tas ir tāds augsts, var teikt kā mūris – tāds ledus sadzīts, kad ledus sāk jūrmalā sasalt un viļņi arvien met ūdeni virsū, tas atkal sasalst. 86a49
|
mūodzig *159 adj ilus (loomade kohta) ▫ skaists, izskatīgs (par dzīvniekiem) ≈ mūodig- mūodzig vāški ilus vasikas ▫ skaists teļš; mūodzig nī’em ilus lehm ▫ skaista govs; mūodzig vārza ilus varss ▫ skaists kumeļš
- Ä’b tū’oḑ kītõ „knaš vāški”, u’m kītõmõst „mūodzig vāški”. Ei tohi öelda „ilus vasikas”, tuleb öelda „ mūodzig vasikas”. ▫ Nedrīkst teikt „skaists teļš”, jāsaka „ mūodzig teļš”. KK78
|
pa 1 prp -ks ▫ par > Ø- pa a’blizõks kutsõ abiliseks kutsuda ▫ aicināt palīgos; pa jumālõks pi’ddõ jumalaks pidada ▫ turēt par dievu; pa slikțõks kītõ halvaks nimetada ▫ teikt sliktu; tuoizõn pa je’nnõks tī’edõ teisele liiga teha ▫ darīt otram pāri
|
pǟlõ 2 adv peale, kallale ▫ virsū (virziens) - pǟlõ a’ilõ kallale tormata ▫ uzbrukt; pǟlõ a’jjõ peale ajada ▫ plīties virsū, uzplīties; pǟlõ īedõ peale jääda ▫ gūt virsroku [~ palikt virsū]; pǟlõ pānda peale panna ▫ uzlikt; pǟlõ sa’ddõ peale tungida ▫ uzbrukt; pǟlõ tikkõ peale tikkuda ▫ uzbāzties
- Kis sūrslõb, võib kītõ: „Ma ei pǟlõ”. Kes suurustab, võib öelda: „Ma jäin peale”. ▫ Kas lielās, var teikt: „Es guvu virsroku”. Kaš vakțūb, kui võib tä’mmõn pǟlõ a’ilõ, un uzreiz sīe lūomõn pǟlõ, käpādõks pǟlõ, ambõdõks vi’zzõ. Kass valvab, kuidas võib talle kallale tormata, ja kohe sellele loomale peale, käppadega peale, hammastega kinni. ▫ Kaķis vaktē, kad varēs brukt tam virsū, un uzreiz tam dzīvniekam virsū, ar ķepām virsū, ar zobiem ciet. KK77 a; KK78aI
|
rīdļõks *206 s noomitus ▫ rājiens - viššõ rīdļõks vali noomitus ▫ stingrs rājiens; rīdļõkst kītõ noomitust avaldada ▫ izteikt rājienu
|
smekkõ 1 ¤36 vt maitsta ▫ garšot, nogaršot - kǭjkõks (~ suormkõks) smekkõ lusikaga (~ sõrmega) maitsta ▫ nogaršot ar karoti (~ pirkstu) KK78b31
- Rokkõ smekūb, või u’m jõvā. Suppi maitstakse, kas on hea. ▫ Zupu garšo, vai ir laba. Ku sa ä’d smek, ä’d tīeda kītõ ka. Kui sa ei maitse, ei tea öelda ka. ▫ Ja tu nenogaršo, nezini arī pasacīt. KK78b20; KK78b31
|
sõnā *18 s
(a) sõna, sõnum ▫ vārds, ziņa - mūnda sõnāks mõne sõnaga ▫ dažos vārdos; ī’d sõnāks ühesõnaga ▫ vienā vārdā; eņtš sõnādõks kītõ oma sõnadega öelda ▫ pateikt saviem vārdiem; sõ’nnõ kūlõ sõna kuulata ▫ klausīt; sõ’nnõ võtta sõna võtta ▫ ņemt vārdu; sõ’nnõ tūodõ sõna tuua ▫ atnest ziņu, atnest vārdu
- Ta võtāb eņtš sõnād tā’giž. Ta võtab oma sõnad tagasi. ▫ Viņš ņem savus vārdus atpakaļ. Ma i’z sǭ mittõ sõ’nnõ sūstõ ulzõ – ädāgiz. Ma ei saanud sõnagi suust välja – ehmatasin. ▫ Es nedabūju ne vārdu ārā no mutes – nobijos. Mi’n eitõ sõnād kurkõ, ä’b või ulzõ kītõ. Mul jäid sõnad kurku [kinni] – ei saa välja öelda. ▫ Man vārdi iestrēga rīklē – nevar pateikt. Si’nnõn ä’b tu’l sõ’nnõ ä’b sūstõ, ä’b piergõst. Sul ei tule sõna ei suust ega persest. ▫ Tev nenāk ne vārda ne no mutes, ne no pakaļas. KK77b; KK77 a
(b) lubadus, tõotus ▫ vārds, solījums - sõ’nnõ pi’ddõ sõna pidada ▫ turēt vārdu; sõ’nnõ murdõ sõna murda ▫ lauzt vārdu
- Ku ma eņtš sõnā tä’mmõn āndiz, ma pidāb eņtš sõ’nnõ. Kui ma oma sõna talle andsin, ma pean oma sõna. ▫ Kad es devu viņam savu vārdu, es turu savu vārdu. KK77b
|
suodā *39 s sõda ▫ karš - suodā pǟl vȱlda sõjas olla ▫ būt karā; suo’ddõ kītõ sõda kuulutada ▫ pieteikt karu; suo’ddõ pi’ddõ sõda pidada ▫ karot; suo’ddõl lä’dõ sõtta minna ▫ iet karā
- Suodā tikkiž rikīz jarā. Sõda rikkus kõik ära. ▫ Karš visu sabojāja. KK78
|
sūr|pǟ *14 s
(a) isekas, jonnakas, kangekaelne ▫ stūrgalvis - Sūrpǟ ä’b kūl, mis tä’mmõn kītõb, ku tuoi ä’b või midāgõst kītõ. Jonnakas ei kuule, mis talle öeldakse, sest teine ei või midagi öelda. ▫ Stūrgalvis neklausās, ko viņam saka, jo otrs nedrīkst neko teikt. KK77b
(b) ülbitseja ▫ augstprātis 2Tm3.2 |
tarmõ 1 ¤37 vt
(a) soovida ▫ vēlēt - vȯnnõ tarmõ õnne soovida ▫ vēlēt laimi
- Tārmõb, la’z ta jo kougõn tīekõg. Soovitakse, et ta veel kaugemale jõuaks. ▫ Novēl, lai viņš tiek [vēl] tālāk. KK78b41
(b) tahta ▫ gribēt - Ikš tārmõb, tuoi ä’b tarm siedā ulzõ kītõ. Üks tahab, teine ei taha seda välja öelda. ▫ Viens grib, otrs negrib to izteikt. KK78b42
|
ulzõ adv
(a) välja ▫ ārā, laukā, iz- - ulzõ a’jjõ välja ajada ▫ izdzīt; ulzõ andõ välja anda ▫ izdot; ulzõ arrõ välja arvata ▫ atskaitīt; ulzõ astõ välja astuda ▫ izkāpt ~ izstāties; ulzõ eitõ välja heita, välja visata ▫ izmest; ulzõ ja’ggõ laiali jagada ▫ izdalīt, izplatīt; ulzõ ka’zzõ välja kasvada ▫ izaugt; ulzõ kēratõ välja kirjutada ▫ izrakstīt; ulzõ kītõ välja öelda ▫ izteikt; ulzõ klõkšõ välistada ▫ izslēgt; ulzõ kuoŗŗõ valida ▫ izvēlēties; ulzõ laskõ välja lasta ▫ izlaist; ulzõ lǟ’dõ välja minna ▫ iziet; ulzõ nǟ’dõ välja näha ▫ izskatīties; ulzõ nä’gțõ välja näidata ▫ izrādīt; ulzõ opātõ välja õpetada ▫ izmācīt; ulzõ ra’bbõ välja lüüa (lööbe kohta) ▫ izsisties (par izsitumiem); ulzõ sīedõ välja süüa ▫ izēst; ulzõ tūlda välja tulla ▫ iznākt ~ izdoties; ulzõ tūodõ välja tuua ~ esile tuua ▫ iznest ārā ~ izcelt; ulzõ vaņțlõ välja vaadata ▫ skatīties laukā; ulzõ vīdõ välja viia ▫ iznest ~ izvilkt ~ izvest; ulzõ vȯtšõ välja valida ▫ izvēlēties; ulzõ võttõ välja võtta ▫ izņemt Jh15.16; 3Ro27
- Ta tu’ļ ulzõ. Ta tuli välja. ▫ Viņš iznāca ārā. Ta pieksāb tuoiz ambõd ulzõ. Ta peksab teise hambad välja. ▫ Viņš izsit otram zobus. Ma vaņțlõb, mis sīest tīestõ ulzõ tulāb. Ma vaatan, mis sellest tööst välja tuleb. ▫ Es skatos, kas no tā darba iznāks. J6; KK77b
(b) laiali ▫ izklaidus, iz- - Bīedrõb vȯ’ļ sūr, kus viedīz vīļa ulzõ ja pūoļțiz i’bbiztõks. Rehealune oli suur, kuhu veeti vili laiali ja peksti hobustega. ▫ Piedarbs bija liels, kurā izklāja labību un kūla ar zirgiem.
|
