a’bbõrz *229 adj habras ▫ trausls - a’bbõrz pū habras puu ▫ trausls koks; a’bbõrd tēgald haprad tellised ▫ trausli ķieģeļi
|
alāb *157 s paju, remmelgas ▫ vītols (Salix) ≈ alābõz- Alāb u’m pū, pa’j u’m pȭzõ. Remmelgas on puu, paju on põõsas. ▫ Vītols ir koks, kārkls ir krūms. Alābõn attõ pitkād ǭ’dõd lī’edõd, pa’j lī’edõd attõ pigātagā immõrgoutlimizt. Remmelgal on pikad ahtad lehed, paju lehed on peaaegu ümmargused. ▫ Vītolam ir garas, šauras lapas, kārkla lapas ir gandrīz apaļas. 86a5
|
a’rgiļ 1 *242 adj
(a) haruline ▫ sazarojis - a’rgiļ pū haraline puu ▫ sazarojis koks; a’rgiļõks īedõ hargneda ▫ sazaroties
(b) kipakas ▫ ļodzīgs, nestabils - a’rgiļ rīț kipakas riit ▫ ļodzīga grēda; a’rgiļ viedām kipakas koorem ▫ ļodzīgs vezums
|
a’rlimi *202 adj haruline ▫ žuburains, žuburu- - a’rlimi pū haruline puu ▫ žuburains koks; a’rlimizt oksād harulised oksad ▫ žuburaini zari; kuolma’rlimi ang kolmeharuline hang ▫ trijžuburu dakšas
|
ažāli *200 adj
(a) asjalik ▫ lietišķs - ažāli rõk asjalik jutt ▫ lietišķa saruna
(b) otstarbekas ▫ lietderīgs - Nä’gțiz vȯ’lmõ ažāli le’žgõltõ kēravīțõ rõkkõn. Tundus olema otstarbekas lähendada kirjaviisi kõnele. ▫ Šķita lietderīgi tuvināt rakstību runai. K91
(c) sobiv ▫ piemērots - Se u’m ažāli pū. See on sobiv puu. ▫ Tas ir piemērots koks. K91
|
bokā|alābõz *181 s raagremmelgas ▫ blīgzna (Salix caprea) - Bokāalābõz, se ä’b kazā ne’i nemē pȭzõ, nemē pa’j; se kazāb nemē pū ja sīen ne lī’edõd attõ ka seļļizt pūolimmargoutlimizt. Raagremmelgas, see ei kasva nii nagu põõsas, nagu paju; see kasvab nagu puu ja sellel need lehed on kah sellised poolümmargused. ▫ Blīgzna, tā neaug kā krūms, kā kārkls; tā aug kā koks un tai tās lapas arī ir tādas pusapaļas. 86a6
|
buļīkšimi *200 s vulin ▫ burbuļošana, mutuļošana - Ī’dtõkabāl sugūb se buļīkšimi sǟ’l, kus u’m mingi tǭ’gõz, või sǟ’l at kivīd allõ või mingi pū u’m allõ; si’z ve’ž lǟ’b iļļõ i’ļ sīe buļīkšõs. Ühtlugu see vulin tekkib seal, kus on mingi takistus, kas seal on kivid all või mõni puu on all; siis vesi läheb üle selle vulisedes. ▫ Aizvien tā mutuļošana gadās tur, kur ir kāds šķērslis, vai tur ir akmeņi apakšā, vai kāds koks ir apakšā; tad ūdens tek pār to mutuļodams. 86a25
|
di’llõ ¤29 vi kuluda ▫ dilt 152.1> ku’llõ- Ta dilūb järāndiz, ku īeb kūjaks ne’i ku pū. Ta kulub ära, kui jääb kuivaks nagu puu. ▫ Viņš izdilst, kad paliek sauss kā koks. KK77a
|
gadāgi *200 adj kadakane ▫ kadiķa- - gadāgi tāibaz kadakane teivas ▫ kadiķa miets; gadāgi sovā kadakane kepp ▫ kadiķa spieķis
- Gadāgi pū u’m vizā. Kadakapuu on kõva. ▫ Kadiķa koks ir stiprs.
|
ja’mdi *201 adj
(a) jäme ▫ rupjš - ja’mdi lānga jäme lõng, niit ▫ rupja dzija; ja’mdi ēļ jäme hääl ▫ rupja balss; ja’mdid jo’vd jäme jahu ▫ rupji milti; ja’mdid sõnād jämedad sõnad ▫ rupji vārdi
(b) jäme, paks ▫ resns = ja’mdõ- ja’mdi rištīng paks inimene ▫ resns cilvēks ja’mdi pū jäme puu ▫ resns koks
|
ja’mdõ *119 adj
(a) jäme ▫ rupjš - ja’mdõ ēļ jäme hääl ▫ rupja balss
(b) jäme, paks ▫ resns = ja’mdi- ja’mdõ pū jäme puu ▫ resns koks; ja’mdõ rištīng paks inimene ▫ resns cilvēks; ja’mdõ vī’mõ jäme vihm ▫ lietus ar lielām lāsēm KK77
- Mīez u’m seļļi ja’mdõ ne’i ku drank. Mees on selline paks nagu aam [~ praak]. ▫ Vīrs ir tāds resns kā muca [~ kā brāga]. Rištīng u’m ja’mdõ ne’i ku vȯ’lpit. Inimene on paks nagu õlletõrs. ▫ Cilvēks ir resns kā alus muca. KK77a
|
| jelāb|pū *12 s elupuu ▫ dzīvības koks, tūja (Thuja occidentalis) = tūja |
| kakao|pū *12 s kakaopuu ▫ kakao koks (Theobroma cacao) EIIf |
kațki 3 adv katki ▫ pušu - kațki ī’edõ katki lõigata ▫ pārgriezt pušu; kațki kīskõ katki rebida ▫ pārraut; kațki lǟ’dõ katki minna ▫ saplīst; kațki murdõ katki murda ▫ pārlauzt; kațki ra’bbõ katki lüüa ▫ pārsist
- Kieuž u’m kațki. Köis on katki. ▫ Virve ir pušu. Märā pȯtkāstõn si’zzõl, un se pū u’m rištõ kațki un neku šnäu u’m mǭsõ. Mära löönud sisse, ja see puu on risti pooleks ja nagu näuh on maas. ▫ Ķēve ir iespērusi, un tas koks ir šķērsām pušu un kā plaukš ir zemē. KK34.1 4
|
kesti *194 adj
(a) paksu või kõva naha või kestaga ▫ ar biezu ādu vai čaulu
(b) paksu koorega ▫ ar biezu mizu - kesti pū paksu koorega puu ▫ koks ar biezu mizu
(c) puutüve välisküljest lapiti lõigatud (laud või pird) ▫ no koka serdes ārmalas griezts (dēlis vai skals) |
koks knj
(a) kuigi ▫ lai gan - Koks ka ma pǟgiņd kä’dst u’m ki’zzõn. Kuigi ma olen ka paljude käest küsinud. ▫ Lai gan es daudziem esmu vaicājis. K85
(b) kui ometi ▫ kaut 2Kr11.1 |
krīkõ ¤55 vi kriiksuda, kriuksuda ▫ čīkstēt - Ukš krīkõb. Uks kriuksub. ▫ Durvis čīkst. Pū krīkõb. Puu kriiksub. ▫ Koks čīkst.
|
kuplā *42 adj kahar, tihe ▫ kupls - sūŗ kuplā pū suur kahar puu ▫ liels, kupls koks KK78a58
|
langõ ¤37 vi langeda, kukkuda ▫ krist - Pū lāngõb. Puu langeb. ▫ Koks krīt. Alā lang! Ära kuku! ▫ Nekrīti!
|
lē’ḑtõ 2 ¤54 vi lehte minna, lehtida ▫ salapot - Pū lē’ḑtõb. Puu läheb lehte. ▫ Koks salapo. Pūn lī’edõd lē’ḑtõbõd, īebõd vizāks, īebõd vaļmõks. Puu lehed lehivad, muutuvad kõvaks, saavad valmis. ▫ Kokam lapas lapo, kļūst cietas, gatavas. KK78a67
|
| lī’edõ|pū *12 s lehtpuu ▫ lapu koks ≈ lī’ed|pū |
| lī’ed|pū *12 s lehtpuu ▫ lapu koks ≈ lī’edõ|pū |
lū’otšõ 2 ¤57 vi painduda ▫ locīties - Pū lū’otšõb kǭ’dkȭrdiņ mǭ’zõ ja i’lzõ. Puu paindub kahekorra maha ja üles. ▫ Koks divreiz nolokās lejup un augšup. Piškizt pūd lū’otšõbõd touvõ kä’dsõ ne’iku je’ldsõ. Väiksed puud painduvad tormi käes nagu elus. ▫ Mazi koki lokās vētrā kā dzīvi. KK78a75
|
| lūozber|pū *12 s loorberipuu ▫ lauru koks (Laurus nobilis) EIIIf |
madāli *200 adj madal ▫ zems - madāli āina madal rohi ▫ zema zāle; madāli kūož madal koht ▫ zema vieta; madāli pū madal puu ▫ zems koks; madāli ēļ madal hääl ▫ zema balss; madāli ve’ž madal vesi ▫ sekls ūdens
|
matrūz *157 s madrus ▫ matrozis - Tǭți pūŗtõn kuoigīd pǟl kokkõks ja matrūzõks. Isa purjetanud laevade peal koka ja madrusena. ▫ Tēvs burājis uz kuģiem kā koks un matrozis. Mv
|
märgõ ¤37 vi kõduneda, pehkida ▫ trūdēt, trupt = trussõ- märgõn pū pehkinud puu ▫ satrūdējis koks; tõ’vstõ vȯ’ļtõ märgõnd tüvest olid pehkinud ▫ serdē bija satrūdējuši
|
miklā *42 adj niiske ▫ mikls, mitrs - miklā pū niiske puu ▫ mikls koks KK78b44
|
mirrõ|pū *12 s mürripuu ▫ mirres koks - Mirrõpū kazāb Ēgipts ja Arābijs. Mürripuu kasvab Egiptuses ja Araabias. ▫ Mirres koks aug Ēģiptē un Arābijā.
|
| mustā|pippõrd|pū *12 s must piprapuu ▫ melno piparu koks |
nõtkõ 1 ¤34 vt painutada ▫ liekt, locīt - Se pū u’m jo ka’zzõn ne’i kõ’uri, kui sa ni tǟnda jemīņ kū’oḑiz võid nõtkõ või painõ. See puu on ju kasvanud nii kõveraks, kuidas sa nüüd teda enam sirgeks võid painutada või suruda. ▫ Šis koks ir jau izaudzis tik līks, kā tad nu viņu vairs vari taisnu izliekt vai saliekt. 86b25
|
ouki *197 adj auklik, auguga ▫ caurs - Lǭja vȯ’ļ ouki . Paat oli auklik. ▫ Laiva bija caura. Sukā u’m ouki, sǟ’l u’m pǟgiņ ōkidi sizāl. Sukk on auklik, seal on palju auke sees. ▫ Zeķe ir caura, tajā ir daudz caurumu. Oukõn vȯ’ļ jū’rõ pandõt seļļi ouki pū. Augu juurde oli pandud selline auguga puu. ▫ Pie cauruma bija pielikts tāds caurs koks. KK78b49; EH74.16; 151.1/20
|
paizõ ¤37 vi
(a) paisuda, porsuda ▫ briest - Pū pāizõb. Puu paisub. ▫ Koks briest. Jo’ud paizõbõd. Jahu paisub. ▫ Milti briest. Pāizõb, mis kazāb: guŗkõz, na’ggõrz, ku ta ka’zzõs īeb sūrõks. Paisub, mis kasvab: kurk, kartul, kui ta kasvades muutub suureks. ▫ Briest, kas aug: gurķis, kartupelis, kad tas augot kļūst liels. Jernõd paizõbõd. Herned paisuvad. ▫ Zirņi briest. KK78b10
(b) tõusta ▫ celties (par ūdeni) - Ve’ž pāizõb. Vesi tõuseb. ▫ Ir paisums [~ ūdens ceļas].
|
pīentõ *118 s peen, peenike ▫ smalks, tievs = pīenti- pīentõ ēļ peen hääl ▫ smalka balss; pīentõ lānga peen lõng ▫ smalka dzija; pīentõ maits peen maitse ▫ smalka gaume; pīentõ pū peen puu ▫ tievs koks; pīentõ tīe peen töö ▫ smalks darbs; pīentõ vī’mõ peen vihm ▫ smalks lietus; pīenõd sūormõd peened sõrmed ▫ tievi pirksti ~ smalki pirksti; pīentõks ȭŗõ peeneks hõõruda ▫ smalki saberzt; pīenõks tempõ peeneks tampida ▫ sasmalcināt; pīentõ pǟl täpselt ▫ precīzi KK78
|
pippõrd|pū *12 s piprapuu ▫ piparu koks - mustā|pippõrd|pū must piprapuu ▫ melno piparu koks; pu’nni|pippõrd|pū punane piprapuu ▫ sarkano piparu koks
|
plūm *125 s
(a) ploom ▫ plūme ≈ plūmõz
(b) ploomipuu ▫ plūme (koks) (Prunus domestica) = plūmõ|pūplūm|pū |
| plūmõ|pū *12 s ploomipuu ▫ plūme (koks) EIIIg≈ plūm|pū; = plūm (b) |
| plūm|pū *12 s ploomipuu ▫ plūme (koks) EIIIg≈ plūmõ|pū; = plūm (b) |
polākõz *181 s
(a) poeglaps, poiss ▫ zēns, puišelis
(b) sõdur (kaardimängus) ▫ kalps (kāršu spēlē) EKM
(c) võrgu kupu varras ▫ tīkla mērķa miets ( etn.) - Merk jūs vȯ’ļ ve’l seļļi pū, polākõz nutīz; se vȯ’ļ, kus kieuž u’m; si’z võtīz polākõ kä’ddõ ja viedīz kieud i’lz. Kupu juures oli veel selline puu, võrgu kupu varras nimetati; see oli, kus köis on; siis võeti võrgu kupu varras kätte ja veeti köis üles. ▫ Pie mērķa bija tāds koks, sauca par tīkla mērķa mietu; tas bija, kur ir virve; tad paņēma tīkla mērķa mietu rokās un izvilka virvi ārā.
|
pǭļaz *175 adj paljas, alasti ▫ kails, pliks - pǭļaz pǟ paljas pealagi ▫ pliks galvvidus; pǭļaz ne’iku borkõn (~ ne’iku pū) paljas nagu porgand (~ nagu puu) ▫ pliks kā burkāns (~ koks); paļļõ pǟkõks palja peaga ▫ ar kailu galvu; paļļõd sīlmadõks palja silmaga ▫ ar neapbruņotu aci; paļļõd kädūdõks paljaste kätega ▫ kailām rokām; paļļõks salāndõ paljaks riisuda ▫ apzagt pliku; paļļõks tī’edõ paljastada ▫ atkailināt
- Läpš u’m pǭļaz. Laps on alasti. ▫ Bērns ir kails. Pǭļaz lū un nǭ’gõ, mū u’m rǭziņ jarā gro’uždõd. Paljas luu ja nahk, muu on vähehaaval ära näritud. ▫ Pliki kauli un āda, cits ir pamazām nograuzts. Paļļõd kädūdõks akīz kõps vi’zzõ. Paljaste kätega püüti jänes kinni. ▫ Ar plikām rokām zaķi noķēra. Ma nǟb paļļõd sīlmadõks. Ma näen palja silmaga. ▫ Es redzu ar neapbruņotu aci. Ma u’m pǭļaz ku svȯrkõz. Ma olen vaene [~ paljas] kui rott. ▫ Es esmu pliks kā žurka. KK77 a
|
porī *71 s mure, pude ▫ drupans, trausls - porī pū mure puu ▫ trausls koks
|
pū *12 s
(a) puu ▫ koks - šlīpõrd pūd liiprid ▫ gulšņi; pū la’ddõ grē’bõ puu otsa ronida ▫ uzrāpties koka galotnē; pū’zõ grēbõ puu otsa ronida ▫ uzrāpties kokā; pūḑi kazātõ puid kasvatada ▫ audzēt kokus; pūd vȯigtimi le’žgõlimiž sadamǭjālgab sǭņõ puude meritsivedu [~ ujutamine] lähima sadamalinnani ▫ koku pludināšana līdz tuvākajai ostas pilsētai E I
(b) küttepuu ▫ malka - rǭgõ|pū hagu ▫ žagari EIIIf
- pūḑi lǭ’gstõ puid lõhkuda ▫ skaldīt malku
|
| pu’nni|pippõrd|pū *12 s punane piprapuu ▫ sarkano piparu koks |
pūotõ ¤53 vt
(a) pookida ▫ potēt (kokus) EIIIg- Pūḑi pūotõb, panāb mingiz oksā jū’rõ, la’z ta kazātõg ougļõd jū’rõ. Puid poogitakse, pannakse mingi oks juurde, et see kasvataks puuviljad külge. ▫ Kokus potē, pieliek kādu zaru klāt, lai tas izaudzē jaunus augļus. Pū pūotõmõt midāgõst ä’b kānda. Puu pookimata midagi ei kanna. ▫ Koks bez potēšanas neko neražo. KK78b21
(b) kaitsepookida, vaktsineerida ▫ potēt, vakcinēt (med.) EIIIg |
pūrdaz *173 s purre ▫ laipa - purdõ pū purdepuu ▫ laipas koks
- I’ļ ūrga at purdõd. Üle oja on purded. ▫ Pār strautu ir laipas. Ma nǟb pūrdazt. Ma näen purret. ▫ Es redzu laipu. Pa’n purdõ i’ļ ūrga! Pane purre üle oja! ▫ Liec laipu pār strautu!
|
rišt|ä’bbiz adv
(a) põigiti, ristamisi, risti ▫ šķērsām, krusteniski - Pū u’m sa’ddõn rištä’bbiz i’ļ riek. Puu on kukkunud risti üle tee. ▫ Koks ir pārkritis šķērsām pāri ceļam.
(b) ristis ▫ krustām - Si’z attõ sūormõd rištä’bbiz, ku jumālt pǭlab. Siis on sõrmed ristis, kui jumalat palutakse. ▫ Tad pirksti ir krustām, kad dievu lūdz. KK78a38
|
| rūož|pū *12 s roosipuu ▫ rožu koks |
ta’zzi *193 adj
(a) tasane, sile ▫ gluds, līdzens - ta’zzi pū sile puu ▫ gluds koks; ta’zzi mǭ sile maa ▫ līdzena zeme; ta’zzi vīļa ▫ līdzena labība
(b) tasane, vaikne ▫ kluss - ta’zzi mīez tasane mees ▫ kluss vīrs
|
| tēj|pū *12 s teepuu ▫ tējas koks EIIIf |
trapšā *42 adj pude, rabe ▫ drupans - Gregāmǭŗapū u’m vä’ggi seļļi trapšā pū. Paakspuu on väga selline rabe puu. ▫ Krūklis ir tāds ļoti drupans koks. 86b26
|
trū’ḑõ ¤57 vi kõduneda, pehkida ▫ trūdēt, trupt > trussõ, märgõ- Pū trū’ḑõb. Puu pehkib. ▫ Koks trūd. KK78b44
|
trussõ ¤36 vi kõduneda, pehkida ▫ trūdēt, trupt = märgõ- Trusūb ǭ’rõn, miklā pū trusūb jarā. Mädaneb riie, niiske puu mädaneb ära. ▫ Sapūst audums, mitrs koks sapūst. KK78b44
|
tūl|lūdõ *118 s tuulepesa ▫ vējslota ≈ tūļ|lūdõ; = tūl|piezā- Tūllūdõd, kus u’m seļļi ne’i ku piezā; se pū ä’b kazāt, sǟ’l vīļaka’z ä’b lī; mä’d krīkõdõn vȯ’ļ, kõuvõdõn nēḑi ka u’m pǟgiņ. Tuulepesad, kus on selline nagu pesa; see puu ei kasvata, seal viljakasvu ei tule; meie kreekidel oli, kaskedel neid on ka palju. ▫ Vējslotas, kur ir tāda kā ligzda; tas koks neaudzē, tur ražas nebūs; mūsu dzeloņplūmēm bija, bērziem arī to ir daudz. PK88.13
|
tūorõz *180 adj
(a) toores, värske ▫ jēls, neapstrādāts - tūorõz pū toores puu ▫ zaļš koks; tūorõz vȯzā värske liha ▫ jēla gaļa
(b) marraskil ▫ jēls, noberzts - tūorõz lejā marraskil ihu ▫ jēla miesa KK78
(c) nilbe, rõve ▫ jēls, piedauzīgs, nepiedienīgs - tūorõz rõk rõve kõne ▫ piedauzīga valoda; tūorõd sõnād rõvedad sõnad ▫ jēli vārdi
|
ūož|lōda *38 s lõhandik (pooleks aetud ja tahutud palk) ▫ pusbaļķis, plēsts grīdas baļķis (etn.) - Vanāst saitõ ūožlōdad tī’edõd; pū sai lǭ’gstõd lǭ’igi, ja lǭ’igi lǭ’gstõd kant sai jarā to’vdõd tazīzõks ja tuoi ei pūolimmõrgoutlimi. Vanasti tehti lõhandikud; puu sai aetud lõhki, ja lõhki aetud pool sai tahutud tasaseks ja teine jäi poolümmarguseks. ▫ Senāk tika taisīti plēsti baļķi; koks tika pārplēsts, un pārplēstā puse tika notēsta līdzena un otra palika pusapaļa. 86a57
|
vi’l 1 *76 s
(a) jahedus ▫ vēsums - Ma ä’b kāndat vi’llõ. Ma ei kannata jahedust. ▫ Es nepanesu vēsumu.
(b) vari ▫ ēna - vi’llõ andõ varju anda, varjuga katta ▫ apēnot Hb9.5
- Ta kārtab eņtš vi’lstõ. Ta kardab oma varju. ▫ Viņš baidās no savas ēnas. Pū ētab vi’llõ. Puu heidab varju. ▫ Koks met ēnu. Eņtš vi’llõn i’ļļõ ä’b pä’z. Oma varjust üle ei pääse. ▫ Savai ēnai pāri netiek. Kūn set u’m vi’l, ku kū u’m vizāsõ, mingi pīla tulāb pǟlõ. Kuul on vaid [siis] vari, kui kuu on kinni, mingi pilv tuleb peale. ▫ Mēnesim ir ēna tikai [tad], ja mēness ir ciet, kāds mākonis uznāk virsū. KK78b51
|
