lū’otšõ 1 ¤57 vt painutada ▫ locīt - Tōvaz ka lū’otšõb pūḑi. Torm ka painutab puid. ▫ Vētra arī loka kokus.
|
murdõ ¤27 vt
(a) murda ▫ lauzt - ka’ggõlt murdõ kaela murda ▫ lauzt kaklu; kațki murdõ katki murda ▫ salauzt; le’bbõ murdõ läbi murda ▫ izlauzties cauri; mǭ’zõ murdõ maha murda ▫ noplēst, nogalināt; eņtšõn riekkõ murdõ endale teed murda ▫ izlauzt sev ceļu; si’zzõl murdõ sisse murda ▫ ielauzties; kīeldõ murdõ keelt murda ▫ lauzīt valodu; pǟdõ murdõ pead murda ▫ lauzīt galvu
- Tōvaz mūrdab pūḑi. Torm murrab puid. ▫ Vētra lauž kokus. Ta mūrdiz kä’d kațki. Ta murdis käe katki. ▫ Viņš salauza roku. Su’ž mūrdiz lambõ mǭ’zõ. Hunt murdis lamba maha. ▫ Vilks noplēsa aitu. Ikš mūrdiz pūḑi mǭ’zõ, pǭr piškīzt mūrdizt oksād jarā Üks murdis puid maha, paar väikest murdsid oksad ära. ▫ Viens nolauza kokus, pāris mazie nolauza zarus. KK78b3; J14
(b) tühistada ▫ atcelt, lauzt - sõ’nnõ murdõ sõna murda ▫ lauzt vārdu
- Ja kēra ä’b või sǭdõ murdtõd. Ja [püha]kirja ei saa teha tühjaks. ▫ Un raksti nevar tikt atcelti. Jh10.35
(c) murda, valesti rääkima ▫ lauzīt (valodu) - Ta mūrdab eņtš kīeldõ, ku ä’briktig rõkāndõb. Ta murrab oma keelt, kuiebaõigesti räägib. ▫ Viņš lauza savu valodu, kad nepareizi runā.
|
nūzõ ¤49 vi
(a) tõusta ▫ celties - i’lzõ nūzõ üles tõusta ▫ piecelties ~ augšāmcelties; istām nūzõ istuma tõusta ▫ piecelties sēdus; jālga pǟl nūzõ jalule tõusta ▫ piecelties kājās
- Pǟva nūzõb, kū ka nūzõb. Päike tõuseb, kuu ka tõuseb. ▫ Saule lec, mēness arī lec. Tōvaz nūzõb. Torm tõuseb. ▫ Vētra ceļas. Tūļ nūzõb. Tuul tõuseb. ▫ Vējš ceļas. Jēzõs nūziz i’lzõ. Jeesus tõusis üles. ▫ Jēzus augšāmcēlās. Ūondžõl nūzõb u’nstõ i’lzõ. Hommikul tõustakse magamast [~ unest] üles. ▫ No rīta ceļas no miega. Sa nūzõd istām, ä’d nūzõ jālga pǟl. Sa tõused istuma, sa ei tõuse jalule. ▫ Tu piecelies sēdus, nepiecelies kājās. Pițkīzka’briki nūzõb i’lzõ - tik, tik. Tikutaja tõuseb üles – tikk-tikk. ▫ Mērkaziņa ceļas augšā – tik, tik. KK78b8; 85/1
(b) kerkida ▫ rūgt - Mī’kõl nūzõb i’lzõ tīemī’ekõks või ne’iī’ž. Taigen kerkib pärmiga või niisama. ▫ Mīkla rūgst ar raugu vai tāpat. KK78b8
(c) pärineda, pärit olla ▫ celties (par izcelsmi) - Ä’b ūo tieudtõb, kust ta u’m nūzõn. Ei ole teada, kust ta on pärit. ▫ Nav zināms, no kurienes viņš cēlies.
|
piļļi *199 adj pilvine ▫ apmācies, mākoņains - piļļi āiga pilvine ilm ▫ apmācies laiks; tǭvaz u’m piļļi taevas on pilves ▫ debesis ir apmākušās; piļļizõks īedõ pilve minna ▫ apmākties 79/1
|
pu’nnõ ¤29 vi punada ▫ sārtoties - Pǟva punūb, tōvaz ka punūb mūndakõrd, se u’m bǭ’rgõ āiga pǟl . Päike punab, taevas ka punab mõnikord, see on halva ilma peale. ▫ Saule sārtojas, debesis arī dažreiz sārtojas, tas ir uz sliktu laiku. KK78b20
|
pū’ontõ ¤54 vt
(a) tuisata ▫ putināt - vi’zzõ pū’ontõ kinni tuisata ▫ aizputināt
- Tōvaz pū’ontiz ne’i je’n jȭgța tu’bbõ. Torm tuiskas nii palju liiva tuppa. ▫ Vētra saputināja tik daudz smilšu istabā. Riek vȯ’ļ vi’zzõ pū’ontõd. Tee oli kinni tuisanud [~ tuisatud]. ▫ Ceļš bija aizputināts. 79/2
(b) raisata, pillata ▫ izputināt, izšķērdēt |
putīņțõ ¤53 vt tuisata ▫ putināt > vǭ’dstõ- Tōvaz putīņțõb lūnda ī’dõ kūožõ ja tuoizõ kūožõ. Torm tuiskab lund ühte kohta ja teise kohta. ▫ Vētra putina sniegu uz vienu vietu un otru vietu. KK78b21
|
sieldi *199 adj
(a) valge, helge ▫ gaišs - sieldi pǟva valge päev ▫ gaiša diena; sieldi tu’lbi helge tulevik ▫ gaiša nākotne
(b) selge, hele ▫ skaidrs - sieldi ēļ selge hääl ▫ skaidra balss; sieldi tǭvaz selge taevas ▫ skaidras debesis
|
su’ggõ 1 ¤29 vi
(a) sugeneda, tekkida ▫ rasties - jū’rõ su’ggõ juurde sugeneda ▫ rasties klāt KK78b36
- Knoušõld su’ggõbõd jū’rõ. Sääski sugeneb juurde. ▫ Odi rodas klāt. Sīen alz sugīz ikš agā tuoi ouk tegīž si’zzõl. Sellele tekkis alati üks või teine auk jälle sisse. ▫ Tam vienmēr atkal radās viens vai divi caurumi. Sugīz sūr tōvaz. Tõusis suur torm. ▫ Sacēlās liela vētra. KK78b36; J14; J13
(b) juhtuda, sündida ▫ gadīties, notikt - Mis täs sugūb? Mis siin sünnib? ▫ Kas te notiek? Sīen u’m su’ggõmõst. See peab sündima. ▫ Tam ir jānotiek. Mt24.6
(c) muutuda ▫ kļūt - A’ž kuoț sugūb ouklizõks, si’z tǟnda võib paikõ vi’zzõ. Kui kott muutub auklikuks, siis võib seda kinni lappida. ▫ Ja maiss kļūst caurs, tad to var aizlāpīt.
|
tōvaz 1 *177 s taevas ▫ debesis - mingizt touvõz nustõ kedagi taevani ülistada [~ tõsta] ▫ celt kādu debesīs; nemē touvõst mǭ’zõ sa’ddõn nagu taevast alla kukkunud ▫ kā no debesīm nokritis; la’gdõ touvõ alā ~ la’gdõ touvõ allõ lageda taeva alla ~ lageda taeva all ▫ zem klajas debess KK77 a
- Didžā vaņțlõb touvõzõ. Didžā vaatab taevasse. ▫ Didzis raugās debesīs. Seļļizt ä’b ūo, ku rištīng touvõ sǭb. Seda ei ole, et inimene taeva saab. ▫ Tā nav, ka cilvēks tiek debesīs. Ta tūndõb ēņtšta nemē seismis touvõs. Ta tunneb end nagu seitsmendas taevas. ▫ Viņš jūtas kā septītajās debesīs. J11; KK78b22
|
tōvaz 2 *177 s maru, raju, torm ▫ vētra - Sugīz sūr tōvaz. Tõusis suur torm. ▫ Izcēlās liela vētra. Tōvaz pū’gõb, vǭ’dstõb lūnda. Torm puhub, tuiskab lund. ▫ Vētra pūš, putina sniegu. J13; KK77b
|
ūgõ ¤49 vi
(a) kohiseda, mühiseda ▫ šalkt, krākt - Mõtsa ūgõb. Mets mühiseb. ▫ Mežs šalc. Mie’r ūgõb. Meri kohiseb. ▫ Jūra krāc. Tōvaz ūgõb. Torm mühiseb. ▫ Vētra krāc.
(b) huuata ▫ šņākt, šalkt - Kūorad ūgõbõd. Kõrvad huugavad. ▫ Ausīs šalc.
(c) unnata ▫ gaudot - Tūļ ūgõb kūoršõns. Tuul undab korstnas. ▫ Vējš gaudo skurstenī.
(d) huigata ▫ ūjināt J13 |
vǭ’dõks *208 s hang -e ▫ kupena - vǭ’dõkst kouvõ hange kaevata ▫ rakt kupenu
- Kǭrandõl u’m sūr vǭ’dõks. Õues on suur hang. ▫ Pagalmā ir liela kupena. Tarādva’it u’m vǭ’dõkši täuž. Külatee on hangesid täis. ▫ Ciema ceļš ir pilns kupenu. Tōvaz ajīz kǭrandõl vǭ’dõks. Torm ajas õue hange. ▫ Vētra sadzina pagalmā kupenu.
|
vǭ’dstõ ¤54 vt tuisata ▫ puteņot - Lu’m vǭ’dstõb touvõ kä’dsõ. Lumi tuiskab tormi käes. ▫ Sniegs puteņo vētrā. Tōvaz u’m vǭ’dstõn lu’mvǭ’didi. Torm on tuisanud lumehangi. ▫ Vētra ir saputinājusi kupenas. KK78
|
vǭŗštõ ¤53 vt liigutada, avada ja sulgeda ▫ vārstīt - Ukši ī’dstī’d vǭŗštõb vāldiņ, vi’zzõ. Uksi ühtlugu liigutatakse kinni-lahti. ▫ Durvis vienā laidā vārsta vaļā, ciet. Tōvaz ne’i ī’ž vǭŗštõb ukši, kamēr a’rtõb jarā. Torm niisamuti liigutab uksi, kuni lõhub ära. ▫ Vētra tāpat vārsta durvis, kamēr salauž. KK78
|
