i’ļ 1 *59 s ülekohus, liig ▫ pārestība - i’ļļõ tī’edõ ülekohut teha ▫ nodarīt pāri
|
i’ļ 2 prp
(a) kohta, pärast, üle ▫ par - Mis ta i’ļ sīe kītiz? Mis ta selle kohta ütles? ▫ Ko viņš par to teica? I’ļ sīe ä’b ūo midēgõst tieudtõb. Selle kohta pole midagi teada. ▫ Par to nekas nav zināms. I’ļ kīen se u’m? Kelle kohta see käib? ▫ Par kuru tas ir? Ta na’grõb i’ļ eņtš izā. Ta naerab oma isa üle. ▫ Viņš smejas par savu tēvu. I’z ūo kārtamõst i’ļ si’zzõl sadāmiz. Ei tulnud karta sissekukkumise pärast. ▫ Nebija jābaidās par iekrišanu. J14
(b) mööda, vastu ▫ pa - i’ļ pǟ ra’bbõ mööda pead lüüa ▫ iesist pa galvu; i’ļ sūormõd ra’bbõ mööda näppe lüüa ▫ iesist pa pirkstiem; andõ i’ļ pǟ (ka’ggõl) vastu pead (kaela) anda ▫ sadot pa galvu (kaklu)
(c) üle ▫ pāri, pār - i’ļ amā paŗīm üle kõige parem ▫ labāks par visu; i’ļ īe üle öö ▫ pa nakti KK78J10
- Mi’nnõn vȯ’ļ i’ļ tǭla vīž lāmbazt. Mul oli üle talve viis lammast. ▫ Man bija pa ziemu piecas aitas. Sa valīzt vietā i’ļ glǭz kaņț. Sa valasid vett üle klaasi serva. ▫ Tu pārlēji ūdeni pār glāzes malu. Sīest kūožõst ä’b sǭ i’ļ jo’ug. Sellest kohast ei saa üle jõe. ▫ Šajā vietā netiek pāri upei. Ta paijiz kä’dkõks i’ļ eņtš a’bbõnd. Ta paitas käega üle oma habeme. ▫ Viņš ar roku noglauda savu bārdu. Ta vǭļikšõb i’ļ kilā. Ta valitseb küla üle. ▫ Viņš valda pār ciemu. Ta vakțūb i’ļ kilā. Ta valvab küla järele. ▫ Viņš pieskata ciemu. KK78
|
| i’ļ|a’mmi *193 adj üldine, üleüldine ▫ vispārējs |
i’ļ|andõ ¤27 vt üle anda, loovutada ▫ nodot - vald i’ļandõ võim üle anda ▫ nodot varu 1Kr15.24
|
i’ļ|a’rrõ adv liiale ▫ pārmērība - lǟ’dõ i’ļa’rrõ minna liiale ▫ ielaisties pārmērībās, pārspīlēt
- K. Stalten u’m tendents lǟ’dõ i’ļa’rrõ. K. Staltel on kalduvus minna liiale. ▫ K. Staltem ir tendence uz pārmērībām. K90
|
i’ļ|arū adv ülearu, liialt ▫ pārāk - Īra kēļ vȯ’ļ i’ļarū lețkīelkõks sie’gdõd. Īra keel oli läti keelega ülearu segatud. ▫ Lielirbes valoda bija pārāk sajaukta ar latviešu valodu. K88
|
| i’ļ|astām *157 s üleastumine ▫ pārkāpums |
i’ļ|astāmi *200 s rikkumine ▫ pārkāpšana - le’b pandõkst opātõks i’ļastāmiz seaduseõpetuse rikkumise kaudu ▫ caur likumu mācības pārkāpšanu 2Ro23
|
i’ļ|džēmḑa *53 s (piima)koor ▫ krējums - I’ļdžēmḑa lǟ’b ku’bbõ. Koor läheb kokku. ▫ Krējums saiet sviestā [~ kopā]. KK78a40
|
| i’ļ|džēmḑa|puțkõz *179 s harilik võipätakas ▫ parastā kreimule (Pinguicula vulgaris) 86/6 |
| i’ļ|ilīņ adv ülirohkesti ▫ neskaitāmi |
i’ļ|ka’ggõl adv uperkuuti ▫ kūleņojot - i’ļka’ggõl sa’ddõ käkarkaela kukkuda ▫ nokūleņot; i’ļka’ggõl viskõ üle kaela visata ▫ mest kūleni Ap1.18; J11
|
| i’ļ|kat|sēņ *220 s mampel ▫ zvīnene (Pholiota) EIIIh |
i’ļ|lǟ’dõb *160 adj üleminev, siirduv ▫ pārejošs, pārejas- - i’ļlǟ’dõb murd siirdemurre ▫ pārejas izloksne K85
|
i’ļ|nustõ ¤18 vt tõlkida, ümber panna ▫ pārcelt, pārtulkot - Ta pa’ņ mi’nnõn i’ļnustām loulõ sūomõkīelst. Ta pani mind ümber panema laulu soome keelest. ▫ Viņš lika man pārcelt dziesmu no somu valodas. LVLR
|
i’ļ|pǟ adv uperkuuti ▫ kūlenis - i’ļpǟ eitõ uperkuuti lüüa ▫ mest kūleni
|
| i’ļ|rõkūd *79 s pl vaidlus, väitlus ▫ diskusijas, pārrunas |
i’ļ|sīlmad-iļ|pǟd adv ülepeakaela ▫ pa galvu, pa kaklu - Amād rūoikizt i’ļsīlmad-i’ļpǟd randõ. Kõik ruttasid ülepeakaela randa. ▫ Visi pa galvu, pa kaklu steidzās uz jūrmalu.
|
| i’ļ|tapārtõ ¤53 vt veenda ▫ pārliecināt 2L12 |
| i’ļ|tarāli *200 s naaber, üleaedne ▫ kaimiņš = nǭbõrg, kāima |
| i’ļ|vaņtlõ ¤58 vt aru anda ▫ sniegt pārskatu |
i’ļ|vaņțlõks *206 s aruanne ▫ pārskats - āigast i’ļvaņțlõks aastaaruanne ▫ gada pārskats; pe’ļdõks ja kǭ’tõks i’ļvaņțlõks kasumiaruanne [~ sissetuleku ja väljamineku auanne] ▫ peļņas un zaudējumu pārskats
|
| i’ļ|vȯstāji *186 s ülesostja ▫ uzpircējs 2L26 |
| i’ļ|žēmḑa *53 s (piima)koor ▫ krējums > i’ļ|džēmḑa |
