irm *125 s hirm ▫ bailes - irm eitõ hirm hakata ▫ mesties bail; irmsõ je’llõ hirmus elada ▫ dzīvot bailēs; irmstõ kangtõks īedõ hirmust kangeks jääda ▫ sastingt no bailēm
- Mi’nnõn u’m irm tä’mstõ. Mul on hirm tema pärast. ▫ Man ir bail par viņu. Mi’nnõn u’m irm, ku set se läpš ä’b lǟ’ ukkõ. Mul on hirm, kui vaid see laps ei lähe hukka. ▫ Man ir bail, ka tik tas bērns neaiziet postā. Irm tulāb pǟlõ. Hirm tuleb peale. ▫ Bailes nāk virsū. Tä’mmõn eitõn irm. Tal hakanud hirm. ▫ Viņam sameties bail. Ne’i je’n u’m irm, ku ibūkst attõ pistõ. Niipalju on hirm, et juuksed on püsti. ▫ Tik ļoti bail, ka mati ir [sacēlušies] stāvus. Ta āndiz mi’nnõn irmõ. Ta tekitas minus [~ andis mulle] hirmu. ▫ Viņš radīja man bailes. Ta u’m a’mši irmõ täuž. Ta on alatasa hirmu täis. ▫ Viņš vienmēr ir pilns baiļu. Bikšõd at irmstõ tǟdõd. Püksid on hirmu tõttu [~ hirmust] täis. ▫ Bikses ir pilnas no bailēm. Irmstõ võib īekõ nǭ’gõst ulzõ, un kīlmast. Hirmust võib hüpata nahast välja, ning külmast. ▫ No bailēm var izlēkt no ādas ārā, un no aukstuma. KK77a; KK78a18; 86b13; EV14
|
