tīe *15 s töö ▫ darbs - jālgad-kädūd attõ tīedõ tǟdõd jalad-käed on tööd täis ▫ rokas, kājas ir pilnas darba; ne’i je’nnõ tīedõ, ku īeb rujāks nii palju tööd, et jääb haigeks ▫ tik daudz darba, ka kļūst slims; ne’i je’nnõ tīedõ, ku võib ēņtšta lǭ’igi kīskõ nii palju tööd, et võib ennast lõhki kiskuda ▫ tik daudz darba, ka var sevi pārplēst pušu KK77 a
- Tīe u’m pūol pǟl, tutkām pūol. Töö on pooleli, lõpu pool. ▫ Darbs ir pusratā, pie beigām. Jegāl āigal u’m eņtš tīe jarā tī’edõd. Igal ajal on oma töö ära tehtud. ▫ Katrā laikā savs darbs ir izdarīts. Se u’m tī’end tīe lǟlamõks. See on teinud töö raskeks. ▫ Tas ir darbu padarījis grūtu. Ne āt tīesõ ja’ggõ võttõnd kil nõ’vkõks, kil ka tīekõks. Nad on töös osalenud küll nõuga, küll tööga. ▫ Viņi ir piedalījušies darbā gan ar padomu, gan darbu. Ma i’z pī’l tīetõ. Ma ei seisnud tööta. ▫ Es nestāvēju bez darba. Ta ne’iku sigā tīngõb, tī’eb sigā tīedõ. Ta tuhnib nagu siga, teeb seatööd. ▫ Viņš rakņājas kā cūka, dara cūkas darbu. Ta u’m ne’i eņtš tīe sizāl, ku mittõ na’nnõ nīskõ ä’b ūo aigõ. Ta on nii oma töö sees, et ninagi nuusata ei ole aega. ▫ Viņš tā ir iekšā savā darbā, ka pat degunu izšņaukt nav laika. Ta ä’b tī’e mittõ tīe langõ. Ta ei tee mitte töö niitigi. ▫ Viņš nedara ne druskas [~ diegu] darba. Ta ä’b tī’e tīedõ mittõ tilkõ. Ta ei tee mitte tilkagi tööd. ▫ Viņš nedara ne druskas [~ ne pilienu] darba. Tīe ä’b ūo kõps. Töö ei ole jänes. ▫ Darbs nav zaķis. J3; KK34II; KK77 a; KK78.3; KK77b
|
druk|tīe *15 s trükitöö ▫ iespieddarbs |
ī’ž|tīe *15 s isetegevus ▫ pašdarbība 2L8 |
kä’d|tīe *15 s näputöö, käsitöö ▫ rokdarbs, roku darbs |
kēra|tīe *15 s kirjatöö ▫ rakstu darbs |
klas|tīe *15 s klassitöö ▫ klases darbs |
ku’bsõ|tīe *15 s koostöö ▫ kopdarbs L |
kultūr|tīe *15 s kultuuritöö ▫ kultūras darbs HG32 |
kuo’d|tīe *15 s kodutöö ▫ mājasdarbs |
kuŗŗõ|tīe *15 s kuritöö ▫ noziegums |
mēstar|tīe *15 s meistriteos ▫ meistardarbs |
mǭ|tīe *15 s põllutöö, maatöö ▫ lauku darbs |
pušmõ|tīe *15 s teoorjus, mõisategu ▫ klaušas 2L10 = pušmõz |
pū|tīe *15 s puutöö ▫ kokapstrāde |
rištīng|tīe *15 s inimtöö ▫ cilvēka darbs |
salā|tīe *15 s salasepitsus, salatoiming ▫ slepena lieta |
tarā|tīe *15 s aiatöö ▫ dārza darbs |
tīe|āiga *33 s tööaeg ▫ darbalaiks - sūorantõd tīeāiga piiratud tööaeg ▫ ierobežots darbalaiks
|
tīe|ažā *26 s tööriist, töövahend ▫ darbarīks, darba piederums |
tīe|kuodā *39 s töökoda ▫ darbnīca 2L8 |
tīe|kūož *143 s töökoht, ametikoht ▫ darbavieta - Anni sai Vǟntas jõvā tīekūož. Anni sai Ventspilsis hea töökoha. ▫ Anna dabūja Ventspilī labu darbavietu.
|
tīe|mīez 1 *166 s pärm ▫ raugs |
tīe|mīez 2 *166 s töömees ▫ strādnieks, meistars EIIIe |
tīe|pǟva *24 s tööpäev ▫ darbadiena J8 |
tīe|rištīng *157 s tööinimene ▫ darba cilvēks |
tīe|ro’vz *167 s töörahvas ▫ darbaļaudis - Tīero’vz jelīztõ nurm pǟlõ. Tööinimesed töötasid põllul. ▫ Darbaļaudis strādāja uz lauka. J12
|
tīe|tēji *186 s
(a) töötegija ▫ darba darītājs
(b) töötaja ▫ darbinieks = tīeli (a) |
tīe|tiegūd *72 s pl tööd, toimetused ▫ darba darīšanas |
tīe|viedām *157 s töökoorem, töökoormus ▫ darba slogs, darba slodze |
tuoimimiz|tīe *15 s toimetustöö ▫ rediģēšana - Pigātagā tikkiž āigalī’ed tuoimimiztīe ei mi’n kä’ddõ. Peaaegu kõik ajalehe toimetustöö jäi minu kätte. ▫ Gandrīz viss laikraksta rediģēšanas darbs palika man.
|
ul|tīe *15 s hullutemp ▫ trakulības - ultīedõ tī’edõ hullutempe teha ▫ darīt trakulības KK77 a
|