vannõ 2 ¤50 vt vanduda, vannet anda ▫ zvērēt - Ta vannõb siz, ku tä’mmõn u’m kītõmõst, se u’m tuo’d, ja nustāb kuolm suormõ i’lzõ ja kītõb. Ta vannub siis, kui ta peab ütlema, [et] see on tõde, ning tõstab kolm sõrme üles ja ütleb. ▫ Viņš zvēr tad, kad viņam jāsaka, [ka] tā ir taisnība, un viņš paceļ trīs pirkstus augšā un saka.
|
