kūož *143 s koht ▫ vieta - je’ltõb|kūož elukoht ▫ dzīvesvieta; tīe|kūož töökoht, ametikoht ▫ darbavieta
- kūožõ andõ aset anda ~ kohta anda ▫ dot vietu; kūožõ nä’gțõ kohta näidata ▫ ierādīt vietu; kūožõ vaļmõks vaņtlõ kohta valmis vaadata ▫ izraudzīties vietu; mittõ kažīzt kūožõ ä’b īe ei jää märga kohtagi ▫ nepaliek ne slapja vieta KK77 a
- Ta u’m eņtš kūož lieudõn. Ta on oma koha leidnud. ▫ Viņš ir atradis savu vietu. Kīen vȯ’ļ jõvā kūož, ta võiž kītõ, ku mi’nnõn u’m lem kūož. Kellel oli hea koht, see võis öelda, et mul on soe koht. ▫ Kam bija laba vieta, tas varēja teikt, ka man ir silta vieta. Ä’b ūo kūožo, kus pǟ pānda. Ei ole kohta, kuhu pea panna. ▫ Nav vietas, kur nolikt galvu. Ta nä’gțiz mi’n kūožõ. Ta näitas minu kohta. ▫ Viņš ierādīja manu vietu. Ma vaņtliz eņtšõn kūož vaļmõks. Ma vaatasin enesele koha valmis. ▫ Es nolūkoju sev vietu. Mi’nnnõn ä’b ūo ne’i je’n kūožõ, kus võib jālga pānda. Mul ei ole nii palju ruumi, kuhu võib jala panna. ▫ Man nav tik daudz vietas, kur var kāju nolikt. Ta u’m sõzārõn jemā kūõžõs. Ta on õele ema asemel. ▫ Viņa ir māsai mātes vietā. KK77 a; KK77b; KK78
|