nanā *18 s
(a) nina ▫ deguns - nanā jūokšõb nina jookseb ▫ deguns tek; nanā jūokšõb ne’i nemē kõuvõ kievād (~ kievād kõuvõ) nina jookseb nii nagu kask kevadel (~ kevade kask) ▫ deguns tek tā, kā bērzs pavasarī (~ pavasara bērzs); nanā lǟ’b lǟlamstiz nina on kinni [~ läheb raskelt] ▫ deguns ir ciet; nanā tīlkõb nina tilgub ▫ deguns pil; sǭdõ pitkā nanā saada pikk nina ▫ dabūt garu degunu; kuskiz eņtš nanā teppõ kuhugi oma nina toppida ▫ bāzt kaut kur savu degunu; pitkā nanāks īedõ pika ninaga jääda ▫ palikt ar garu degunu; nanā tutkāmõst jarā võttõ nina alt ära võtta ▫ nocelt no degungala; na’nnõ mǭ’zõ tänktõ nina norgu lasta [~ maha riputada] ▫ nokārt degunu; na’nnõ pīliz a’jjõ nina püsti [~ pilvedesse] ajada ▫ celt degunu mākoņos; jõvā nanā andõ nina peale anda ▫ sadot pa degunu KK77 a; 79/6
- Nanā sõ’vlõb, sǭb ūdtõ kūlõ. Nina sügeleb, saab uut kuulda. ▫ Deguns niez, dabūs jaunumus dzirdēt. Nanā sõ’vlõb, līb vī’mõ. Nina sügeleb, tuleb vihma. ▫ Deguns niez, būs lietus. Pī’lõb, nanā täuž. Seisab, nina täis. ▫ Stāv, pilns deguns. Sai pitkā nanā ja uid. Sai pika nina ja häbi. ▫ Dabūja garu degunu un kaunu. Tä’m opātimiz sie’ggõ na’nnõ i’z tep. Tema õpetamise sekka [ma] nina ei toppinud. ▫ Viņa mācīšanā [es] degunu nebāzu. Si’nnõn tu’lbõd nanāst jǭsõd u’lzõ. Sul nina on tatine [~ tulevad ninast oinad välja]. ▫ Tev deguns ir puņķains [~ no deguna auni nāk ārā]. Sīen vȯ’ļ knaš piški nanā ne’i ka gro’udõz. Sel oli ilus väike nina kui viljatera. ▫ Tam bija skaists mazs deguns kā grauds. Ta rabīz pi’ds na’nnõ. Ta lõi nina pihta. ▫ Viņš iesita pa degunu. Alā pa’n eņtš nanā a’mži! Ära pista oma nina kõikjale! ▫ Nebāz savu degunu visur. Mis sa ajād eņtš nanā a’mži! Mis sa topid [~ ajad] oma nina kõikjale! ▫ Ko tu bāz savu degunu visur! Ta tȭmbiz eņtš nanā tǟdõks – agā mingi kard vȯ’ļ. Ta tõmbas oma nina täis – vist mingi lõhn oli. ▫ Viņš savilka pilnu degunu – laikam bija kāda smarža. Alā nä’gțõ eņtš na’nnõ! Ära näita oma nina! ▫ Nerādi savu degunu! Ta nä’gțiz mi’nnõn pitkõ na’nnõ. Ta näitas mulle pikka nina. ▫ Viņš parādīja man garu degunu. Sa eņtš nanāks a’mži a’ilõd si’zzõl. Sa jooksed oma ninaga igale poole sisse. ▫ Tu ieskrien visur iekšā ar savu degunu. KK77 a; 79/6; 86/7; KK77b
(b) kärss ▫ purns, šņukurs - Sigā tīngab nanāks mǭdõ. Siga tuhnib kärsaga maad. ▫ Cūka ar šņukuru rakņā zemi. Sūr nanā ne’iku sigān, võib lǟ’dõ mǭdõ tīngam. Suur nina nagu seal, võib minna maad tuhnima. ▫ Liels šņukurs kā cūkai, var iet zemi rakņāt. KK78b43; KK77
(c) nokk ▫ knābis - Kūrgõn u’m pitkā va’imi nanā. Kurel on pikk terav nokk. ▫ Dzērvei ir garš, ass knābis. Seļļi nanā ne’i ka kūrgõn, sa võid lǟ’dõ boŗīdi akkõm ne’i ka kūrgõz. Selline nina kui kurel, sa võid minna usse püüdma nagu kurg. ▫ Tāds knābis kā dzērvei, tu vari iet tārpus ķert kā dzērve. Sīen vȯ’ļ seļļi nanā ku arāgõn. Sellel oli selline nokk kui harakal. ▫ Tam bija tāds knābis kā žagatai. KK77
(d) neem ▫ zemesrags - Kūolka nanā Kūolka neem ▫ Kolkasrags
|
