āina *36 s
(a) hein ▫ siens - ainõ a’jjõ heina ajada [küüni] ▫ dzīt sienu [šķūnī]; ainõ andõ heina hanguda ▫ dakšot sienu; ainõ je’llõ heina teha ▫ vākt sienu; ainõ nītõ heina niita ▫ pļaut sienu; ainõ vie’ddõ heina vedada ▫ vest sienu; nīt āina niiduhein ▫ pļavas siens; tarā āina põlluhein ▫ lauka siens; sūo āina soohein ▫ purva siens
(b) rohi ▫ zāle - Āina kazāb ku silmõz nǟ’dsõ, kui tǟnda võib valdõ. Rohi kasvab kui silmnähtavalt, kuidas seda võib vaos hoida. ▫ Zāle aug acīm redzami, kā to var novaldīt. Āina u’m jõvīst ka’zzõn. Rohi on hästi kasvanud. ▫ Zāle ir labi saaugusi. KK77a
(c) rohi, ravim ▫ zāles > āinad- jõvā āina hea ravim ▫ labas zāles
(d) mürk ▫ inde - svȯ’rk|āina ~ svȯ’rkõ|āina rotimürk ▫ žurku inde
|
knäppõ ¤36 vt
(a) näppida ▫ knibināt - Võib ka knäppõ leibõ sumāriņ, ne’i suormõdõks knäppõ ja pistõ sū’zõ eņtšõn; knäpūb ka midēgõst ainõ; ku u’m piški āina, kītõb, lambõd knäppõbõd ainõ. Saab ka leiba näppida tükikeste kaupa, nii sõrmedega näppida ja suhu pista endale; näpib ka mingit rohtu; kui on väike rohi, öeldakse, et lambad näpivad rohtu. ▫ Var arī maizi knibināt pa druskai, tā ar pirkstiem knibināt un bāzt sev mutē; knibina arī kādu zāli; kad ir maza zāle, saka, ka aitas knibina zāli. 86.1 6
(b) näppida ▫ plūkāt - Ta knäpūb eņtš a’bbiņi. Ta näpib oma habet. ▫ Viņš plūkā savu bārdu.
(c) krabada ▫ ķerstīt - Pūošõd knäppõbõd neitsidi mūnda kõrd: või ne kuigist akkõbõd jū’rõ või ne kǭļõbõd nǟnidi. Noormehed krabavad mõnikord tütarlapsi: nad kas kuidagi hakkavad külge või nad katsuvad tisse. ▫ Puiši reizēm ķersta meitenes: vai nu tie kaut kā pieķeras klāt, vai viņi tausta pupus.
(d) noppida ▫ plūkt - Knäpīzmõ umāldkäbīdi. Noppisime humalakäbisid. ▫ Plūcām apiņu čiekurus.
|
kušt *62 s
(a) tutt ▫ cekuls = kǭra|tus
(b) tukk ▫ cers, kušķis - āina kušt rohutukk ▫ zāles cers 79.8
(c) nuustik ▫ vīkšķis = ȭŗdõb|kušt, nūšt- Kušt u’m se, mis tī’eb vȱlgist agā āinast; seļļi kõ’ŗsu’glimi āina, sīe vǟndab ī’dõku’bbõ, ja tī’eb seļļiz, missõks võib ȭŗõ pūst rīstidi; kažīz kušt kastāb jõugõ si’zzõl ja s’iz se ka ä’bțõb ȭŗõ. Nuustik on see, mis tehakse õlgedest või rohust; selline osjasugune rohi, see keeratakse kokku ja tehakse selline, millega võib nühkida puuriistu; märg nuustik kastetakse liiva sisse ja siis see ka aitab hõõruda. ▫ Vīkšķis ir tas, ko taisa no salmiem vai zāles; tāda kosveida zāle, to savij kopā un taisa tādu, ar ko var berzt koka traukus; slapju vīkšķi iemērc smiltīs, un tad tas arī palīdz berzt. 86.55
(d) pulst ▫ šķipsna - kǭrad|kušt karvapulst ▫ spalvu šķipsna, pinka 79.8
(e) vihk ▫ kūlītis - vīļa|kušt viljavihk ▫ labības kūlītis
(f) luud noodamärgi tipul ▫ slotiņa tīkla mērķa galā (mar.)
(g) hulk ▫ kušķis, čupa - jõvā kušt lešti hea hulk lesti ▫ labs kušķis bušu J22
|
kušt|āina *36 s tarn ▫ grīslis (Carex) = vigā|āina, viksā- Kõ’ŗ vīți āina, kuštāinaks tǟnda nutāb. Osjasugune rohi, teda nimetatakse tarnaks. ▫ Kosas veida zāle, to sauc par grīsli.
|
madāli *200 adj madal ▫ zems - madāli āina madal rohi ▫ zema zāle; madāli kūož madal koht ▫ zema vieta; madāli pū madal puu ▫ zems koks; madāli ēļ madal hääl ▫ zema balss; madāli ve’ž madal vesi ▫ sekls ūdens
|
pēļi||ke’ž *87 s võimus ▫ virsroka - i’ļ tä’d pēļiztkätā võttõ teid rõhuda ▫ jūs apspiest Jk2.6
- Ma kitkūb āina ulzõ, āina võtāb pēļizkä’d. Ma kitkun rohu välja, rohi võtab võimust. ▫ Es ravēju zāli, zāle ņem virsroku. KK78a58
|
| zǭl 1 *125 s saal ▫ zāle (telpa) |
